Grand Prixin Legendat – 60-luvun formulasirkusta

01.06.2001 14:50 | Jukka O. Kauppinen | 77

Neljä kuukautta kestänyt Grand Prix Legends-formulapelin ympärillä pyörinyt sirkus päättyi virallisesti Tampereella, kun 777-Team –pelaajayhdistyksen GPL 2001-mestaruussarjan päättäjäiset kokosivat ympäri maata ajaneet kilpakumppanit kasvokkain.

Palkintojenjako järjestettiin eDomen tarkkaillessa tilannetta. Voittajat palkittiin yhdessä IQ Median ja Triosoftin kanssa.

777-Teamin Internetissä ajettava mestaruussarja järjestettiin jo neljättä kertaa ja se kokosi tällä kertaa liki 20 kuljettajaa usean kuukauden ajaksi ottamaan mittaa toisistaan. Suurin osa kuljettajista osallistui vähintään puoleen kilpailuista ja heidät jaettiin kahden kuljettajan talleihin, jotka oli valittu kahdesta eri nopeusluokasta, jotta tallit olisivat toisiinsa nähden kaiken kaikkiaan suhteellisen tasaisia. Kullakin tallilla oli oma vuoden 1967 formula-autonsa, jolla kaikki 17 kilpailua piti selvitä. Tärkeäksi tekijäksi muodostuikin auton hallinnan opettelu ja säätöjen löytäminen kullekin radalle sopivaksi, auton vaihtaminen kun ei ollut mahdollista.

Tasapuolisuuden nimissä tulkoon mainituksi ettei 777-Teamin mestaruussarja ole suinkaan ainoa Suomessa ajettava Grand Prix Legends-liiga. The Finnish GPL Championships on ”ammattilaistason” mestaruussarja, jossa ajetaan huomattavasti tarkemmalla pro-meiningillä. 777:n sarja on siihen verrattuna astetta kevyempi ja enemmän hauskanpitoon paneutuva kilpa-ajosarja. Lisää The Finnish GPL Championshipsistä löydät osoitteesta http://fgplc.figc.net.

Armotonta kilpailua – kumi palaa ja pelti taipuu

Papyrusin 1998 julkaistu Grand Prix Legends on yhä tänäänkin kova sana todella haastavaa ja realistista ajokokemusta etsivien autopelifriikkien keskuudessa. Ja painotus lienee nimenomaan sanalla friikkien. GPL ei koskaan löytänyt tietään suurten massojen suosioon ja muodostui tekijöilleen taloudelliseksi flopiksi. Raskaan sarjan kilpakaahareille se on kuitenkin ollut todellinen aarre, ja he ovatkin ottaneet pelin omakseen. Siihen kehitellään yhä uusia työkaluja ja ratoja, jokunen kuukausi sitten peliin ilmestyi esimerkiksi suomalainen Keimolan rata. Niinpä GPL tarjoaakin jatkuvasti uusia haasteita ja edelleen ylittämättömän todentuntuista kilpa-ajoa.

Realismifriikkien suosimaa GPL:ää ajetaankin jatkuvasti etenkin online-ympäristössä, ja käynnissä on jatkuvasti runsaasti erilaisia GPL-liigoja ja kilpailuja pitkin maailmaa.

Kuten yksi tämän vuoden ensimmäisen 777-liigan kilpailijoista, Topi ”Fang” Paavola, kuvailee:

Eihän mikään toinen peli herätä semmoista kilpailuviettiä ja legendaarista hatutusta kuin GPL. Autojen käyttäytymisestä oppii aina vaan lisää parin vuoden jälkeenkin, ja kisat ovat pro-moodissa sekä henkisesti että fyysisesti tylyä kamaa.

Lisätietoja:

777-Team
Papyrus
Grand Prix Racing

Katso ihmeessä myös videoita Grand Prix Racingin nettikilpailuista (kaikki videoiden autot ovat ihmisten ohjastamia):
Eagle Heat – 7 Mt. Käsittämättömän hienoa ajamista ja huikeita tilanteita.
Red Passion – 10 Mt. Ferrarifaneille.

Ja voittaja on…

Voittajaksi selviytyi upealla 195 pisteen tuloksella Miqu, joka ajoi 17 kilpailun kuluessa muun muassa neljä ykkössijaa, neljä kakkossijaa ja kaksi kolmossijaa. Vaikka väliin mahtui myös joitakin huonompia esityksiä kertyi pisteitä tasaisesti, ja kaula toiseksi jääneeseen Huggyyn olikin 41 pistettä.

Huggyn saldoon kertyi kisasta muun muassa kolme voittoa ja kaksi toista sijaa. Mestaruussarjan kolmas sija meni Jukelle, vain kolmen pisteen erolla Huggyyn.

Tallien mestaruustaistelussa Coventry-merkkisillä Formuloilla ajanut Ketjuttomat Mopot, kuljettajina Miqu ja Zibbo, nousi komeasti ykkössijalle 302:lla pisteellä. Kakkostalliksi ylsi Kaasuttajat, autonaan Ferrari, kuljettajina Sintetik ja Afro, 260 pistettä. Kolmanneksi paras talli oli Team 6, joka kaasutteli Lotuksilla Huggyn ja Anan ohjastamina 206:n pisteen kokonaistulokseen.

Lopulliset pisteet voit tarkistaa viralliselta tulossivulta.

eDome, IQ Media ja Triosoft palkitsivat voittajatallin jäsenet lahjoittamalla molemmille palkintoseremoniassa Nascar 4 –pelin. Mestari itse sai päälle pokaalin, samppanjaa sekä asiaankuuluvat palkintosuukot ja -halit. Mestari Miqun ohella myös tallitoveri Zibbo pääsi osalliseksi halinnasta, mitä seurasi luonnollisesti kilpakumppanien kastelu jalolla juomalla ja mestarin kastaminen uima-altaaseen.


Miqu saa pokaalin eDomen palkintotytöltä.

IQ Median lahjoittama Nascar Racing 4 saa uuden kodin.

Ja Zibboakin muistetaan.

Kilpakumppanit kastetaan perinteikkäästi samppanjalla.

Voittajatiimi Ketjuttomat Mopot nauttii voitostaan.

Ja GPL-mestari kastuu…

Valittuja palasia kilpailuraporteista kuvien kera voit lukea artikkelin seuraavalta sivulta.

Kaikki kisaraportit löydät täältä. Vuoden toinen 777-Teamin liiga alkaa syksyllä.

Kilpailijoiden jälkikommentteja

Juha ”JWX” Vilkki kertoo miksi Grand Prix Legends on yhä jatkuvassa suosiossa:

Ihan ekaksi muisteloksi voi todeta että kun sain pelin kokeilin kerran ja sen jälkeen deletenäppäin kului taas millin sadasosan, kun pyyhin pelin pois. Vuosi meni ja joku tuli meuhkaamaan että koetappas uudestaan, se on verkossa käsittämättömän hieno peli. Ja olihan se. Sen aikaisiin koneisiin nähden graffu oli ehkä pelkistettyä mutta sulavaa ja teki tehtävänsä. Peli tuki 100% ForceFeediä ja voisin kuvitella ettei oikeata kilpuria voi olla enää paljoa vaikeampaa ohjastaa. Kun moninpeliin otetaan vielä päälle optio ettei autoa voi korjata, niin yritä siinä sitten taiteilla veitsenterällä… Ajat niin hyvin kuin et koskaan ennen olisi, ja samalla varot ettei tule sitä ainoatakaan kolhua tahi virhettä, joka rikkoisi sun mobiilin niin ettet enää voi kisata tasavertaisesti muiden kanssa. Ja kun olet ostanut kaiken tämän, ei siinäkään vielä kaikki. Saat lisäksi roppakaupalla arvaamattomuustekijöitä muilta rakkailta kilpakumppaneilta, joista tulee hyvin nopeasti vähemmän rakkaita, ainakin radoilla.

Tarkemmin ajatellen on ihme ja kumma jos joskus joku pääsee maaliin. Harvemmin itse pääsinkään… Peli tarvitsee paitsi pelisilmää ja taitavaa ratin käyttöä, myös kylmää laskelmallisuutta kun täytyy odottaa oikeata hetkeä ohitusyritykseen, tai laskea takaa tuleva ekaan mutkaan ohi jotta sen voi kuitata seuraavassa. Rohkeutta pitää olla ja hiukkasen uhkapelurin hulluutta jos mielii päästä lähellekään palkintokoroketta.

Vaikka edelleen pelaankin useita nettipelejä kuten Counter-Strikeä ja Tribesiä, eivät ne yllä lähellekään samaa vakavuuden tasoa millä vaalin GPL:ää. Meillä oli varsinainen kisa kerran viikossa, enkä juurikaan koskaan treenannut ennen kuin kisojen aika-ajot alkoivat. Sen sijaan henkisesti aloin odottamaan uutta kisaa jo kun edellinen ruutulippu oli vasta laskeutunut. Mietin millä taktiikalla tulevalla radalla voisi pärjätä, ja onko joku parempi pelaaja mahdollisesti poissa ensi kisasta. Ja auta armias jos joku oli vahingossa varannut jonkin muun menon torstai-illaksi… Se on auttamaton No-No! Ei sen enempää asuntokauppa kuin kaljailtakaan pystynyt syrjäyttämään meikää ratin takaa ja tähän ei kyllä muut pelit ole pystyneet.

Nyt vain kokka kohti uutta liigaa ja eniten odotankin viritystä tallien puolelle. Se tulee olemaan oiva mahdollisuus tuoda vielä lisää potkua tuohon maan mainioon peliin kun aletaan ottamaan taktiikat ja mahdollisesti eri autot mukaan kuvioihin.

Jukka ”Juke” Tainio muistelee lämpimästi alkuvuoden kautta:

Kevät meni taas mukavasti nettiformulaa ajaessa. Omalta osaltani kausi meni hieman penkin alle, kun nettiyhteyden puutteen takia olin poissa viidestä kisasta. Onneksi viimeisten kisojen hillitön loppukiri varmisti sentään kunniakkaan kolmannen sijan.

Kyllä GPL on uskomattoman upeaa! Taas on koko tunteiden kirjo itkusta nauruun käytössä kun kevään kisoja ajattelee. Tilanteita ja tapahtumia riittää kyllä pitkäksi aikaa muisteltavaksi ja se näkyy myös kisaraporttien määrästä (~70 sivua).

Kauden ehdoton huippukohta omalta osaltani oli Österreichringin kisa, jossa viimeiset viisi kiekkaa olivat todellista taistelua Miqun kanssa ykköstiltasta. Voitto tuli kotiin ja kerrankin tunsin sen kunnon kisalla voittaneeni.

Paskamaisimmat tunnelmat jäivät sitten Nürburgringin kisasta, jossa toiseksi viimeisellä kiekalla yli kahden minuutin johdossa ollessani paukautin aitaan ja jäin katsomon puolelle…

Suosittelen lämpimästi kaikille vähänkin autourheilusta kiinnostuneille Grand Prix Legendsin kokeilua verkkopelinä. Ajamaan opettelu vaatii aikaa ja samoin ratojen treenaaminen, mutta väitän, että tällä hetkellä kaikista ajelusimulaattoreista parasta tunnelmaa on tarjolla! Ja mikä parhainta, pelin iästä johtuen sen pelaamiseen ei tarvita ainakaan nykymittapuulla mitään huippulaitteistoa. Nähdään radalla!

Topi ”Fang” Paavola puolestaan valmistautuu uuteen kauteen ja muistelee edellistä:

Autosääntöjä toki pitää muuttaa ensi kaudelle ettei tarvitse ryytyä semmoisella vehkeellä hiihtämiseen josta ei tykkää, mutta muutenhan sarja oli parasta kisaa jota voi onlinenä harrastaa.

Yksi kauden hienoimmista hetkistä oli Monacon aika-ajo. En saanut Hondalla kunnon aikaa sitten millään, kunnes hoksasin että olin treenannut koko viikon pelkästään kisabensoilla. Tankkiin lisää löpöä ja muutama tuskainen kierros etsien puhdasta rataa, kellon tikittäessä ja hien valuessa… Ja kun tilaa viimeinkin löytyi niin kaasujalka lattiasta läpi 100% riskillä ja paaluaika. Tuuletuksella ei ollut rajoja :)

Alkukausihan meni opetellessa (Kyalamin kisasta ei edes puhuta). Keskivaiheilla oli semmoinen 3-4 kisan häkkisputki jossa mikään ei onnistunut; serveri heitti pihalle, joku pyörähti eteen tai tökkäsi persuksiin jne. Loppuvaiheessa hävisi sitten motivaatio kun ei Hondalla jaksanut enää kunnolla yrittää… Se kun on törkeän kankea auto eikä sovi meikäläisen tyyliin ollenkaan. Mutta onpahan sitäkin enemmän odotuksia ensi kaudelle.

GPLRank muuten pitäisi kieltää laittomana huumeena. Handicapin parantaminen voi viedä yöunet ja tuoda kipeät lihakset.

Juha ”Afro” Berglund puolestaan kommentoi:

Olipa hauska kausi. Mestaruus jäi kaukaiseksi haaveeksi, tallimestaruus menetettiin viimeisissä kisoissa ja onnistumisetkin rajoittuivat tasan yhteen kappaleeseen. Newbie kun olen, osallistuin talliarvontaan hitaiden kastissa. Hyvä niin – etukäteen mestaruuden piti olla satavarma kun tallikaverina oli kokenut setä Sintehik ja rassina Maranellon äksy punaponi. Tiimin kannalta alku sujuikin käsikirjoituksen mukaan ja Kaasuttajat hallitsivat talliskabaa miten halusivat. Noh, GPL tuntuu olevan peli jossa ei vaan _voi_ voittaa ja joka vetäisee maton alta vähäisimpienkin onnenhetkien kohdatessa. Lopputuloksena loputon määrä katkeruutta, pettymystä ja vihaa omaa autoa sekä kilpakumppaneita kohtaan ;) Näin kauden päätyttyä voinee rehellisesti todeta että lopputulos liikkui jotakuinkin tasolla ”luu kourassa, asennevamma luokkaa pysyvä ja rutosti ajokokemusta” – näistä viimeinen on ainoa posiivinen asia.

Ohessa vielä lista mukavista ja vähemmän mukavista kokemuksista:

Kivaaa:

• Voitin Nyrpän maratoonikisan (ajaen t1:n joka kierroksella vieläpä leveeksi, heh). Hetken tuntui kuin ois ollut samaan aikaan Saksan liittokansleri ja Rooman paavi.
• Seuraava kausi kimaltelee jo mielessä shampanjatäytteellä kultareunuksin koristeltuna

Rähinää:

• Kakkoskuski on Ferrarileirissä todella kakkoskuski. Motti piiputti neljästi, rokrok! Jämäosista vartissa väsätty kosla kesti napsua kuin Koivu verrattuna vaikkapa Mikronin panzerkampfwageniin. Ei o reiluu. Vain tallimääräykset jäivät uupumaan, hyvä niin. Olisi kiva tietää ensi kauden kuviot. Jos tallit ja tallikaverit vaihtuu voin pistää eddieirwine-tyylisen tilityksen, jossa haukun Ferrarin lyttyyn. Muuten joudun rustaamaan Barrichello-tyylisen ”jeesjees kyltäätästä”-nöyristelyn.”Ihan tosi hei, kakkoskuskinakin on kivaa! vaikken saakaan voittaa!!”
• Omat mokat; On se kumma – mitä paremmin ajaa sitä varmemmin mällää.
• ÖRSING-restart kun olin toisena. Kateelliset nilkit!
• GPL:n addiktiivisuus: vaikka kapinen simu aiheuttaa pelkkiä pettymyksiä ja mustan mielen, kaikki unohtuu hetkessä kun pakonomainen seuraavaan osakisaan reenaamisen himo iskee.. p’o’h
• Kyyneleet. Aina yhtä ruma näky kun rujo mies pillittää aitaan integroidun sporttifiiun vieressä.

Grand Prixin Legendat – 60-luvun formulasirkusta (sivu 2/2)    01.06.2001

Kaikki viralliset kisaraportit löydät täältä.

Kilpailu 1 – Mosport

• Kautta varten oli reenattu niin maan peevelisti ja lataus oli hirmuinen, varsinkin kun autoarvonnassa jäi japanilaista sontaa käteen Hondan muodossa.

Lipun heilahtaessa sain Hondan liikkeelle kohtuullisen rivakasti ja kattelin että Miquhan jäi kuin seisomaan… No se sitten johtui siitä että se jäi todellakin seisomaan. Eka mutkassa peileissä ei näkynyt ketään ja päättelin terävästi että lähtösuoralla täytyy olla jonkinasteinen Ilmestyskirja Nyt menossa. Meinasin jo pysäytellä kun kuulemma melkein puolet autoista oli räjähtänyt. Mutta kun ei päätöstä tullut, niin jatkoin sitten sillä välin kun kaikki pahimmat vastustajat paikkailivat itseään ja haistattelivat toisiaan varikolla.
fang

• Lähdin siitä sitten varovasti kurvailemaan etiäpäin (kylmät renkaat, täystankki ”hajosiko mitään?”) ja jo toisen mutkan jälkeen nurtsilla häämötti sekalainen määrä autoja, joista ajelin ohi. Joku sieltä pääsi vielä niskaan ja sillä tuntui olevan niin kiire, että kun varovasti ajelin päätti takana oleva kolauttaa U mutkassa. jonnekin. Ei sen jälkeen näkynyt.

Loppujen lopuksi kierroksella 17? pitkällä suoralla moottori sanoi työsopimuksen irti, pitänee treenata kisakestävyyttä kun kisat ovat pidempiä kuin viimeksi.
-Ice

Kilpailu 2 – Kyalami

• Kun ruutu lippu vihdoin heilahti oli pulssi jo varmaan liki 200 ja kämmenpohjat leikkivät Niagaraa. Kumma kyllä ensimmäiset mutkat vältyttiin massiiviselta tuholta ja kierros saatiin melkein valmiiksi… lähestyessäni varikkosuoraa näin edessä vain ensin pienen tuprahduksen hiekkaa jota seurasi pian sarja lentäviä auton torsoja ja renkaita oli ilmassa kuin vappuna ilmapalloja. Ihmeen kaupalla onnistuin välttelemään taivaalta tippuvia romuja ja peräpeilistä näin ettei perässä tulevilla ollut yhtä hyvä tuuri vaan hekin joutuivat niin sanotusti tuuliajolle leikkimään leijaa. Reply näyttikin kaamean totuuden kilpureiden massamurhasta.

Oma tilanne vaikuttikin melko hyvältä. Turvallinen 5. sija ja oli hyvin todennäköistä että edessä ajavat kilpakumppanit vielä onnistuvat tumpuloimaan jonkun pois radalta.
JWX-

• Viimeisessä mutkassa ennen lähtösuoraa jäin himpun verran edessäolevista kun silmässä oli ehkä liian iso vaihde. Pian kuitenkin alkoi Repcon V8 vääntää ja seuraavaksi näinkin lentävän kolmipyöräisen Lotuksen ja spinnaavan Murasaman. Murasama jäi kieppumaan radan vasempaan reunaan, mutta Lentävä Lotus osoittautui hankalammaksi tapaukseksi. Murasaman väistön jälkeen varikkoalueen aitaa jo hipoen, kaasu pohjassa tuolilla eteenpäin kurkottaen yritin nipistää kaiken mahdollisen voiman irti Brabhamista, mutta Lentävä Kolmipyöräinen leijui hitaasti mutta varmasti kohti aivan kuin himoiten puuttuvaa rengastaan Brabhamistani. Hivuttauduin yhä lähemmäs oikealla uhkaavasti vilisevää varikkoalueen aitaa kohti. Kipinät lensivät ja pelti valitti vanteen kyntäessä uraa peltiin.

Aika pysähtyi.

Heräsin penkasta kiroten varikkoalueen aitaa.
Plasmis

• Aika-ajoon ilmaantui hienosti 15 kuskia! UPEETA! Kaahailin siinä hetkosen ja sain jo kärkiajan, mutta tiesihän tuon, että muut tulee perästä vielä kovempaa. Noin 10 kiekan jälkeen irtosi sitten 1:21.41 jolla paalu, vaikka Miqu taas tavalliseen tapaansa ajoi aika-ajoissa myös lujaa ja pääsi aivan lähituntumaan.

Lähtö meni vaihteeksi hyvin. Miqukin näemmä sai vaihteen päälle, kun se iskeytyi heti eka mutkassa kantaan kiinni ja roikkui siinä kuin takiainen. Seurauksena olikin sitten noin 6 kiekkaa erittäin jännittävää kilvanajoa, jossa aina minä jätin Miqun suorilla ja se sitten maagisesti imeytyi takaisin kantaan Kyalamin mutkaosuudella. Oli kyllä hermo todella kireenä ja se kostautui sitten noin 6. kiekan kohdalla tulleen ajolinjojen laajentuman ja pikku spinnin muodossa. Harmi vaan että Miqu oli niin lähellä perässä, että se ei kerennyt väistää. Mieheltä vissiin hajos autosta perätuennat taijotain. Brabhami nyt on tunnetusti kassakaappitekoa.

Muutaman mutkan varomisen jälkeen huomasin, että autoon ei tullut mitään vikaa ja kun Miqu näytti tasaisesti jäävän 1-2sek / kierros ajelin vain varovasti maaliin.
-Jukka-

Kilpailu 3 – Brands Hatch

• Startti tavanomaista kädetystä. Honda käyttäytyi kuin astmainen, rampa, noidannuolen saanut ja helvetin laiska etana ja päästi ohi Huggyn(?). No, parin mutkan päästä Huggy teki klassisen eka kierroksen mokan ja spinnasi ulos -> eiku piiskaa etanalle ja jahtaamaan Miqua ja Jukea.
fang

Muutaman kierroksen jälkeen olikin minua selvästi nopeampi Afro takana Ferrarillaan. Takasuoralla BRM’n puhti ei pärjännyt Ferrarille ja hän painui ohi. Noin kierros myöhemmin pääsin kuitenkin uudestaan 6.(?) sijalle, kun Maranellon ori teki tuttavuutta rataa ympäröivään kasvustoon hiekan pöllytessä.

Mutta ei kestänyt taaskaan kuin pari kierrosta ja Ferrari oli jälleen peräpeileissä (onpas sitkeä kaveri:). Tällä kertaa sain pari kierrosta pidettyä häntä takana, mutta takasuoralla oli viimein antauduttava. Tämän jälkeen loppukisa menikin JJT’lle ja Fangille tienantamista lukuunottamatta rauhallisesti yksin ajaen. Bensaa piti olla 25 kierrokseen, mutta meinasipa se silti loppua kesken. Lopputulos 7. sija, kierros kärjestä.
Djinn

Kilpailu 7 – Rouen

• Start ja seuraava sepitys on usvaisen muistikuvani mukaisesti piirretty tappisoluihini ikuisiksi ajoiksi eikä näitä muistoja kultaa aikakaan…

1) ensimmäisenä JJTllä vaikeuksia ja hän kilkkaa Fangille vauhtia.
2) JJT pyörähtää suoraan Huggyn eteen.
3) KänniSintetik osuu nurmelle ja luisuu suoraan päin jo mutkalla olevaa JJT:tä.
4) Tästä kimmokkeena Sintetiki valuu Zibbon eteen joka ajaa noin tuhatta ja sataa pahki ja takaa tulee vielä varmistusosasto Focu.
5) Mikron tms. Hondafani valuu kärsineenä jostain suoraan takana tulevan jonon eteen jolloin keilarata on valmis ja orkesteri alkaa soittaa Metallicaa.
-JWX-

• Kaksi viime kisaa on menneet kuin Saku Koivun NHL-ura – kummallakin kerralla orhi jääny jyrän alle lihateollisuuden läpsyttäessä tohkeissaan tassujaan. Koska Ruääään ei ollut tuttu, piti vetää idioottiköröttelyä varmistaakseni pojot joita ahh niin kipeesti tässä vaiheessa himoitsin.

Kisan alku meni oivasti, muiden kolaroidessa toisiaan raippasin hepon kolmanneksi, peileissä näkyi näyttävä savupilvi. Edessä osoittautui olevan Huggis vihaisenvihreässä Lotuksessaan.. ..neljän ekan kiepautuksen aikana nähtiinkin show jota en vielä tällä kaudella ole kokenut – Huggis pyöräytti autonsa pihalle peräti kahdesti, ekalla kerralla kuittasin ohi.. mies ei kuitenkaan antanut periksi vaan päräytti ohi ’kävelyvauhtia’ kiitäneestä meikästä – toisella kerralla onni ei kuitenkaan näyttänyt olevan mukana vaan Lotus laskeutui kuskinsa kypärälle.. hihii.. TOISENA!!

Ilo oli kuitenkin sangen hetkellinen – peileihin ilmestyi uusi auto. Taisin jopa kirkaista kauhusta kun hogasin sen olevan valkoinen.. noita japsikummituksia on oppinut kunnioittamaan jokseekin kauhunsekaisin tuntein. Onneksi puikoissa oli (järkyttävän hirveitä aikoja takonut) Fangio. Ei ollut juuri järkeviä vaihtoehtoja joten päätin jatkaa varmistelevaan tyyliini, päästää äijän tarvittaessa vaikka ohi.. ..ja vasta sitten ruveta itse repimään kovempia aikoja – kärjessä kaahannut Miqu kun olisi ehkä ollut vielä Fangin vauhdilla tavoitettavissa. Noh, tällä kertaa varovainen taktiikka palkittiin kun Fang ohjasi valkoisen vaaransa Nouveau Monden jarrutuksessa taivaisiin.
Afro

Kilpailu 10 – Zandvoort

• Lähtöruudusta viis, hermot on jäätä. Starttilippu tipahti ja pääsin kuin varkain varikonpuolelta 3-4 autosta ohi ja sitten vain yritin pitää Eaglen Zandvortin liukkaalla pölyradalla…. Sehän on humalaspäiten yhtä helppoa kuin siirtää norsulauma kuumailmapallolla Kilimanjaron yli.
-JWX-

Kilpailu 14 – Homestead

• Kaikesta huolimatta startti sujui hyvin ja taisin riistää taas yhden tai kaksi hilsekasaa heti kättelyssä eikä kierros ollut edes lopuillaan kun ärräpäitä ja pirulautoja näkyi tekstipalkissa… Ilmaisesti joku mähönen oli taas töpeksinyt ja niinpä minun osakkeeni vain nousevat.

Setu painostaa useammankin kierroksen ja samalla huomasin kauhukseni että viidennen kierroksen jälkeen pito katosi renkaasta kokonaan, ja joka kaarteessa tuli kaide aina vain lähemmäksi. Pian piti himmata ettei kolise ja samalla Setu kuittasi itsensä ohi, Djinn meni samassa imussa eikä kulunut kuin silmänräpäys kun ajelin taas yksin.

3-4 kierrosta myöhemmin aloin löytää uudelleen ajorytmin ja Eaglen tehot oli sen verta kovempaa luokkaa kuin Brm-käpyinen ruohonleikkuri ja hitaasti mutta varmasti aloin saada Djinniä kiinni ja kun varvaajat tulivat takaa sotkemaan kuvioita pääsinkin kierroksella ohittajan perässä sopivasti ohi Djinnistä ja seuraavana aloitin rankan urakan tavoittaakseni Setun joka meni 3-4 sekunnin päässä…. näköyhteys tuli ja samalla jouduin tekemään kaikkeni etten sotkisi varvaajien peliä ja kun lopulta peilit täytti Miqun vihainen keulamaski valonnopeuden vauhdilla…
JWX

Kilpailu 15 – Mexico

• Nojoo. Treenasin maailman eniten, kun oli kerran aikaa ”offlinessä” ollessa. Ei siitä kyllä mitään apua ollut. Miqu oli vissiin pultannu taas kuuppaan rakettimoottorin, kun se pyyhki aika-ajoissa yli sekunnin kovempaa. Mexicon pääsuoran ja Cuupan rehvakkaan ilmanvastuksen huomioon ottaen erinomainen suoritus.

No jotain toivonkipinää oli vielä kisaan lähdettäessä kuitenkin. Arvelin, että Brabhami ehkä kuitenkin pesee kuupan etupuskurin mitalla lähdössä ja niinhän siinä kävikin. Loppujen lopuksi Miqu antoi lähtösuoran päässä herrasmiesmäisesti tilaa ja kisaan päästiin haavereitta. Huggykin käytti Miqun antamaa tilaisuutta ahnaana miehenä hyväkseen ja iskeytyi kantaan.
-Juke-

Kilpailu 16 – Keimola

• Hyvin päästiin ”matkahan”, sain jopa revittyä Brabhamin Huggyn rinnalle ihan eka metreillä, mutta sitten Cosworth tuumasi sivuoikealta, että ”vitut sinä sieltä mitään tule” ja Huggyn Lootus singahti kuin tykin suusta edelle… Ja eteen.. ja siinähän sitä sitten oltiin, Huggy kyllä vaihtoi ihan oikeaoppisesti kaistaa, kun oli päässyt musta ohi, mutta siinä vaiheessa minä taas en huomannut sitten jarruttaa tarpeeksi ajoissa ja peräänajo oli väistämätön.
-Juke

• GPL on todella hieno ohjelma. Aina siitä löytyy uusia ulottuvuuksia ja mahdollisuuksia polttaa päreet, hajottaa laakerit ja hitsata käämit kiinni. Juuri kun luulet että mikään ei voi mennä pieleen niin kaikki onkin päin V***UJA!

Ennen kuin unohdan niin pakko kyl todeta että hienon radan ovat pojat konvertoineet kun tuon Keimolan väkersivät. Äksönii riitti alusta asti viimeiseen metriin.
-JWX-

Kilpailu 17 – Silverstone

• Aika-ajosta nou comments, auto hiukan aliohjautuva ja kuski 20 minsaa varikkopilttuussa puhelimen ääressä, 5. ruutu ihan ok.

Nooh, kisa olikin sitten viihdyttävä – laskisin 24 ajetun kierroksen aikana spinnanneeni noin 24 kertaa – rikkomatta rassia.. ennätys lajissaan! Sijoituksen kannalta krooninen nurmen kyntö tosin ei tehnyt kudaa, toisaalta JWX:n saatua Nuhaponini kiinni tulikin sitten ajettua muutama kierros todella uskomatonta skabaa – parhaimmillaan keskinäinen sijoitus taisi vaihtua kolmesti yhdenkin ajetun kierroksen aikana. Sitkeä mies tuo JWX. Harmi vaan että oli pistetaulukossa yläpuolellani joten taktisena ratkaisuna suoritin Schumacherit ja kilkkasin kilpakumppanin pihalle =O ”Sori!” Samalla myös Hollantiin paennut Zibbo tuli ohitettua pistepörssissä – asia josta muodostui lopulta kauden ykköstavoite miehen ruvettua kylvämään epäilyttäviä kommentteja tyyliin ”henkinen yliote Afrosta” ja ”olin koko ajan nopeampi Homesteadissa” summuuta ;P
Afro

• Aika-ajoissa 2. Kisasäädöillä. ihan jees.

Kisassa suurin jännitys keskittyi pääsuoralle.. yllättäen. Pääsin lähtökiihdytyksessä mukavasti Miqun roskapöntön rinnalle ja tiukalla linjalla T1:n sisäkaarteesta johtoon. Sen jälkeen alkoikin kyllästys maximus. Ens näytti siltä, että tulee hyvä kisa Miqun kanssa, mutta sitten se kävi leikkaamaan nurmikkoa kuupperolla ja tylsä kisa oli taattu. Fangi roikkui vähän aikaa toisena, mutta sekin jäi suurin piirtein 1sek/kierros.

Välissä sattui pieni adrenaliininlisääjä, kun mikron veti yhdessä mutkassa sisältä ohi… jatkaen suoraan aitaan.
-Jukka

• Jossain kierroksella 14 sain Afron kiinni ja pian alkoikin todella hurja taistelu paremmuudesta. Kumpikaan ei antanut periksi ja varmasti otti autoista irti kaiken minkä konepellin alta vain sai rutistettua. Vuoronperään seurasi toinen toistaan uhkarohkeampi ohitus ja kuin ihmeen kaupalla ne jopa onnistui ilman että olisimme kumpikin päätyneet pientareelle jatkamaan selvittelyä typottamalla. Loistavaa kisaa!
-JWX-

Keskustelu

Tämä nyt meni luvattomuuksien puolelle. Kohtahan tässä muistelen formulapelilegendaa tippa silmässä. Pari kautta tuli FGPLC:n sarjaa ajettua huonolla menestyksellä, mutta pirun hauskaa vaikkakin rassaavaa oli. Tuli parit fanivideotkin kisoista koostettua, mutta netistä niitä ei ole enää hetkeen saanut.

Muropaketin uusimmat