Astralis Koreassa osa 2 – suomalaiset ammattilaispelaamisen turnauksessa osa 2/2
eDome julkaisee Team Astralisin matkapäiväkirjan Soulissa, Etelä-Koreassa, taannoin pelatusta ammattilaispelaamisen turnauksesta. World E-Sports Games -liigan Season 2 -turnaus oli maailmanlaajuisesti arvostettu ja televisioitu tapahtuma, johon osallistuminen oli suomalaiselta pelaajatiimiltä mittava askel. Suomalaisen ammattipelaamisen eturintamassa liikkuva Team Astralis tähtääkin korkealle!
Tätä lukiessanne Team Astralis on Singaporessa pelaamassa World Cyber Games -turnauksessa. Astralis voitti Assembly 2005 -tapahtumassa järjestetyn suomenmestaruusfinaalin, ja ottaa nyt mittaa muun maailman parhaimmista pelaajista. Toivotetaan pojille onnea!
Lue matkapäiväkirjan ensimmäinen osa
Päivät 5-7 – brutaalia liikennettä
Sää on ollut aivan upea. +20 astetta joka päivä. On vain harmi, että on niin pilvistä. Vai onkohan se pikemminkin fogia, ilmansaasteita? En ehkä haluakaan tietää… Sama koskee ruokaa. Ajattelen mieluummin syöväni kanaa, vaikka se voisi olla hyvinkin jotain aivan muuta… Tieto ei ole aina hyvästä.
Kuvittelisi että keskieurooppalaisten maiden liikenne on villiä ja taksikuskit hulluja. Täällä liikenteen yksinkertainen brutaalisuus on kuitenkin aivan omaa luokkaansa. Taksiin astuessaan on parempi lausua rukous ja pitää raamattu takataskussa. Yritin laskea monestiko olemme olleet senttien päässä kolarista, mutta laskut sekosivat päästyäni jonnekin yli sataan. Liikenne on tullut, pähkähullua. No, taksit ovat sentään halpoja.
Eräänä yönä muutamat turnauksen tyypit, mukaan lukien heppuja muun muassa GamerCosta, NoA:sta, 4Kingsistä, Catch Gamerista ja tietenkin myös me kokoonnuimme alakerran baariin. Testailimme paikallista soju-juomaa, joka maistui pahemmalta ryyppy ryypyltä. Sitä ei kannata juoda kahta pullollista, tai päätyy tuijottamaan lattiaa kuten eräs GotFragin reppana. Mutta kyllähän me kaikki tiedämme, etteivät jenkit ole maailman parhaita juopottelijoita.
Muun puuhastelun ohella olemme myös pelanneet Counter-Strikea koko viikon. Treenaaminen samassa huoneessa keskenämme on ollut todella hyödyllistä. Emme ole pystyneet treenaamaan laneilla niin usein kun pitäisi, joten tästä on ollut meille paljon hyötyä. Ja sitä paitsi meidät on jo äänestetty kiistämättömiksi BYOC-mestareiksi, sillä meillä on mukanamme omat pc:t.
Minun pitäisi käydä vielä parturissa, sillä näytän enemmänkin Beatlesin kuin Astralisin jäseneltä. Mutta että mennä täällä parturiin kieltä osaamatta… Onneksi Method NoAsta osaa koreaa ja hän tulee mukaan auttamaan.
Päivät 8-14 – ensimmäiset voitot
Kaikenlaista villiä on ehtinyt tapahtua. Pelasimme ensimmäiset viralliset ottelumme World E-Sports Games 2005 -peliolympialaisissa. Molemmat ottelumme olivat täynnä toimintaa, ja pääsisimme jatkoon ainoastaan voittamalla. Ja niin myös teimme – ja tyylillä.
Olimme valmistautuneet matseihin erittäin intensiivisesti koko viikon ajan huoneessamme, joskin eräänä iltana homma lipsahti vähän käsistä. Kesken treenien peliolympialaisten toimitusjohtaja astui huoneeseemme kello 23 ja komensi, että pojat, lähdetäänpäs bilettämään.
Lauantaina meidän piti ensin pelata kiinalaista AbitStrike-tiimiä vastaan, jota jotkut kutsuivat lempinimellä ”No brain just pure aim”. Kartta oli de_nuke, jonka tiesimme olevan meille kaikkein hankalin kenttä. Meidän terroristipelimme toimi sillä erinomaisesti, mutta counter-terroristina pelaaminen oli lähinnä verrattavissa japanilaisen lätkätiimin puolustukseen. Eli suoraan sanoen surkeaa katsottavaa.
Mutta täällä ollessamme meillä oli ollut viikko aikaa treenata, ja olimme selvittäneet ongelmamme. Ensimmäisen pelimme puoliajalla olimme saavuttaneet tasapelituloksen, 6-6, pelatessamme counter-terroristeina. Se oli ok, sillä tiesimme olevamme hyviä terroristeina, eikä seitsemän roundin pelaaminen olisi vaikeaa. Vaihtaessamme puolta kaikki olivat täpinöissään ja tiesimme voittavamme helposti, jos vain pelaisimme meille tutulla tyylillä. Ja juuri niin teimmekin! Starttasimme voittamalla pistooliroundin emmekä antaneet heille hetkenkään rauhaa. Käytännössä hallitsimme koko karttaa ja pakotimme heidät arvailemaan mitä kentällä oikein tapahtuu. Kiinalaisjoukkueen epätoivo kasvoi kierros kierrokselta, sillä he eivät tuntuneet saavan aikaan yhtään erävoittoa. Eräällä kierroksella meitä oli enää kolme viittä vastassa – ja voitimme silti, kiitos hyvän viestinnän ja tiimipelin. Eikä pidä unohtaa meidän suomalaista magiaamme – ajoitusta. Se onnistui monta kertaa upeasti. Voitimmekin toisen puoliajan 7-0 ja homma oli sillä selvä. Kaikki olivat todella iloisia saadessaan näin ratkaisevan voiton jo ensimmäisessä pelissä.
Pelit pelattiin studiossa, jonka lava oli varsin pieni. Paikalla ei ollut lainkaan yleisöä, vaan siellä oli vain kaksi riviä tietokoneita ja aivan upeat valaistukset. On vaikea kuvailla paikkaa, mutta siellä oli TODELLA lämmintä – kaikki hikoilivat kuin pienet siat.
Seuraavana päivänä meidän piti nousta ylös varhain, joten menimme nukkumaan jo kymmeneltä. Toinen matsimme pelattiin mTw.ATI-joukkuetta vastaan.
Kaikki näytti hyvältä meidän kannaltamme. Ruotsalaiset olivat hävinneet kiinalaisille 7-13 ja me voitimme kiinalaiset 13-6. Joten meidän tarvitsi voittaa vain kuusi roundia, jotta pääsisimme toiselle kierrokselle. Ruotsalaisen piti saavuttaa 13-7-tulos, jotta he pääsisivät eteenpäin ja lähettäisivät kiinalaiset takaisin kotiin.
Vaikka ruotsalaiset auttoivatkin aikoinaan suomalaiset lätkässä jatkoon voittamalla Latvian, niin emme suorastaan palauttaneet palvelusta tällä kertaa. Voitimme mTw:n kerta kaikkisen perusteellisesti 13-5-pistein.
Mitä oikein tapahtui? Kartta oli de_dust2.Otimme pelin heti haltuumme voittamalla counter-terroristeina ensimmäisen pistooliroundin. Vastustaja onnistui voittamaan kolmannen kierroksen. Kahden eco-kierroksen jälkeen emme antaneet heille pätkääkään armoa. Pistimme pystyyn erittäin joustavan ja innovatiivisen puolustuksen. Pystyimme estämään heidän etenemisensä pommipaikoille todella tehokkaasti, aivan erityisesti Nicon upean pelitaktiikan ansiosta. Hän pysäytti vastustavat A-pommisaitilla kerran toisensa jälkeen. Vastustaja onnistui voittamaan enää vain yhden kierroksen, joten pisteet olivat 8-4 puoliajan myötä.
Tässä vaiheessa oli jo selvää, ettei ruotsalaisilla ollut mahdollisuutta jatkoon ja että me olimme jo voittaneet oman lohkomme, joten vastustajien peli-into hiipui tyystin. Loppupeli oli enää vain puuhastelua ja viidennen pisteen odottelua. Toinen puoliaika päättyi 5-1-tulokseen ja nyt olikin oikea heti juhlia.
Voittamalla molemmat matsimme varmistimme, että olemme Koreassa vielä ainakin pari viikkoa. Toisella lohkolla pelaamme sellaisia tiimejä vastaan kuin Begrip, Catch-Gamer ja Pentagram. Kaikki ovat todella hyviä tiimejä ja heidän voittamisensa tulee olemaan todella vaikeaa. Mutta jos pystymme treenaamaan yhtä hyvin kuin tähänkin saakka, niin meillä on hyvät mahdollisuudet.
Ja loppuaika menikin kuin sumussa…
Loppuaika matkan ajalta menikin Astralisilta niin tiukan pelaamisen merkeissä, ettei päiväkirjaa enää sen jälkeen kirjoitettu. Loppujen lopuksi Astralis pelasi itsensä turnauksen seitsemännelle sijalle.
Ensimmäisen sarjaturnauksen matsit Astralis voitti 13-6 ja 13-5 -pisteillä. Kakkossarjassa sen sijaan oli jo vaikeampaa. Catch-Gamea vastaan pelattu ottelu johti 2-13-tappioon ja Begrip Gam johti 4-13-tappioon. Pentagramin Astralis voitti 13-9. Kaksi tappiota jätti tiimin kolmen pisteen päähän karsintarajasta, eli turnaus päättyi siihen – mutta takana oli komea retki maapallon toiselle laidalle.
Teksti: ast|natu & Jukka O. Kauppinen
Kuvat: Team Astralis
