UUSIMMAT

Elite: Dangerous – päiväni Harmlessina

02.12.2014 19:30 | Jukka O. Kauppinen

Kun vanhempani ostivat minulle Commodore 64:n, oli koneen mukaan bundlattu yksi peli. Sen piti olla Summer Games II. Mietin kuitenkin tilannetta uudelleen. Jos minulla on yksi peli, sen olisi syytä olla huikean hyvä peli. Kiltit kauppiaat vaihtoivat tilalle Eliten.

Tuosta päivästä ja siitä, kun opin liittämään joystickin oikeaan porttiin, olen rakastanut avaruuden kutsua. Elite II ja III jäivät vähemmälle peluulle, mutta eivät vähentäneet syvän avaruuden kauneutta. Ei liene siis yllätys, että kun Elite: Dangerousin Kickstarter-keräys alkoi, löin sisään rahaa.

Vaikka peliä ei ole vielä edes julkaistu, niin koen jo saaneeni rahani edestä. Ehkä yllättävälläkin tavalla. Elite on kirjoitushetkellä gamma-testivaiheessa, eli ei vielä aivan valmis – ja bugeihinkin olen kompastellut, mikä oli toki ihan odotettavissa . Niistä huolimatta avaruusseikkailussa on oma lumonsa.

Olen näet myyty, monen asian johdosta. En vain siksi, että avaruusaluksella kieppuminen on lumoavaa. En vain siksi, että avaruus on kaikkine äänineen uskomaton paikka olla tai siksi, että punaisen jättiläisen lähellä kiitäminen on niin uskomattoman näyttävää auringonsoihtujen roiskuessa – ja aluksen hälyttimet kirkuvat varoituksiaan. LIIAN KUUMA LIIAN KUUMA RUNKO EI KESTÄ!

Tai siksi, että hidas lipuminen kohti valtavaa avaruusasemaa muita aluksia seuraten on niin upeaa. Samoin se paniikin hetki, kun avaruusaluksen keula työntyy hitaasti aseman telakointiaukosta sisään – ja helvetti vieköön joku tulee juuri ulos paljon isommalla aluksella. Äkkiä pakki päälle!

Ei huolenhäivää – tilillä tonni ja lain paremmalla puolella!

Asemalta poistuminen muuttui äkilliseksi peruutushaluksi. Sieltä tuli iso alus vastaan!

Yksi suurimmista lumoutumisen syistä on yllättävä. Peli on nimittäin vaikea. Hurjan vaikea, eikä se pitele kädestä tai opasta tyhmää, ainakaan vielä tässä versiossa. Tutoriaalit kyllä opettavat alkeet, mutta niidenkin jälkeen riittää opeteltavaa ja tajuttavaa. Niinpä avaruudessa lentäminen ja mouhoaminen on yhtaikaa sekä non-stop-scifistelyelämystä että ahaa-elämyksiä yksi toisensa jälkeen. Näin tämä juttu siis toimii! Näin tuo! Nyt tajusin!

Opaskirjat, nettifoorumit ja irc-kanavilla käydyt keskutelut sekä tyydyttävät tiedonjanoa, että antavat hyviä vinkkejä asioihin joita ei ole vielä ehtinyt kysyä – ja herättävät uutta innostusta. Ai noinkin voi tehdä! Ja noin! Jännää!

 

Ensimmäisen pelipäivän koheltamista

Tämä haastavuus ja eräänlainen armottomuus tuovat pitkästä aikaa pelaamiseen kysymysmerkkejä, jotka leijuvat pelaajan pään päällä. Ja sitten ”en tajuu” -hetket saavat täyttymyksensä. Heureka! Homma toimii!

Sen rinnalla pelin upea tunnelma ja avaruuslentämisen lumo ovat vain puolikas peliä, joskin pelillinen puoli toki nousee hiljalleen elitismin salojen auetessa vahvempaan asemaan.

Monen aseman sisällä on kerrassaan upeat näkymät.

Harmless

Avaruusalusten käsittelyn nautinnollisuus on herkullista, etenkin kun käsissä on kunnon ohjain. Hiirellä ja näppäimistölläkin voi pelata, tiemmä varsin mukavasti myös padilla, mutta on hauska seurata kuinka tuttavat ja nettinaapurit virittelevät mitä ihmeellisimpiä ohjainyhdistelmiä omaan avaruuslentelyynsä. Kaapista löytyville vekottimille tuntuu löytyvän jos jonkinlaista käyttöä.

Itse lentelen Thrustmasterin HOTAS-ohjainsetillä, jonka konffaus nosti pelinautintoa yllättävän paljon. Olin aiemmin vain leikitellyt hiirinäppiksellä ja kuvitellut lentelyn olevan ihan mukavaa. Mutta kunnon ohjaimilla hommaan löytyi aivan uusia ulottuvuuksia. Ohjausakselit tikulle ja polkimille, ohjauspoltot hatuille, tuohon nappiin apuohjauksen kytkeminen päälle ja pois… Ja tuonne asejärjestelmiä, tuonne maalitukset, tuonne sitä ja tätä. Nyt joystickistä ja kaasukahvasta on vapaana enää yksi ainoa namiska. Vielä kun sormet osuisivat oikeille hatuille taistelun kiihtyessä.

Kun hommaan pääsee vähänkin sisälle, niin kuuden vapausasteen ohjaaminen muuttuu niin miellyttäväksi, ettei sitä kokematta uskokaan. Etenkin kun napautan vielä aluksen ohjausautomatiikan pois päältä ja nautin newtonilaisesta lentomallista. Vähän kaasun pökkäystä tuonnepäin ja sitten pyöritään aluksella inertiasta nauttien. Liike, vastaliike, odotus. Vauhdilla ulos avaruusasemalta, automatiikka pois, pyöräytetän nokka tulosuuntaan ja katsotaan yrittääkö joku hiipiä perään… Puhdas kuutonen, tällä kertaa.

Lähestyn Azeban City –avaruusasemaa. Klassinen Elite (1) –asema pyörii akselinsa ympäri ja vaatii telakoituessa tarkkaa ohjaustuntumaa. Lähialueella on myös useita muita aluksia, joita voin tutkia skannerillani.

Galaktisen kartan käytön oppiminen vaatii hetken pähkäilyä. Informaatiota on, jos on. Mutta mitä tuossa naapurijärjestelmässä haluttaisiin ostaa?

Mostly harmless

Ja se avaruusseikkaileminen? Universumi on valtava ja täynnä elämää. Yllättävillä tavoilla. Välillä sitä vain porhaltelee avaruusasemalta toiselle etsien hyviä kauppoja. Välillä löytää passeleita tehtäviä, jotka vievät sopivaan suuntaan ja tarjoavat motivoivaa puuhattavaa – ja tietenkin täytettä lompsaan. Ja aina välistä galaktiset uutiset tarjoavat kunnon palkkiometsästäjätehtäviä, joissa arkajalka polttaa hetkessä näppinsä. Välillä on mukava vain lentää ja nautiskella upeista tähtikuvioista, kunnes nautiskelu katkeaa julman piraatin hyökkäykseen.

Eräässä vaiheessa saavuin uuteen järjestelmään, josta en ollut ostanut lainkaan karttatietoja. Pudottaudun tähtikuvioon ja pamautan tähtiskannerin päälle. Onpas paljon tavaraa. Lennelläänpä vähän kartoituslentoa, jos vaikka saisin myytyä karttadataa. Tutkin muutaman tähden planeettoineen. Tuolla on jotain erikoisempaa. Kas, jos aluksessa olisi kaivoslaseri, niin nyt riittäisi malmeja. Ja sitten tutka herää. Alus, kaksi, puolen tusinaa alusta. Laserit ja ammukset vilkkuvat tyhjiössä. Mitä pirua? Täällähän on kokonainen piraattilaivue, joka taistelee lainvalvojien kanssa. Mikä upea tilaisuus! Liityn kahinaan hyvisten puolella ja olen mukana tuhoamassa useita piraattialuksia, joista kahdesta saan palkkionkin . Siirryn syrjempään ja kummastelen tyhjiössä leijuvia rahtisäiliöitä, jotka ovatkin täynnä sotilassalaisuussäiliöitä. Voi pentele kun alus on jo täynnä rahtia.

Galaktinen kauppapaikka. Osta halvalla, myy kalliilla. Kauppajärjestelmä tarjoaa pelaajalle arvokasta apua muistuttamalla muun muassa hintojen galaktisesta keskiarvosta, tuotteiden saatavuudesta/tarpeista ja paljonko satuit maksamaan aluksesi ruumassa olevista romppeista.

Aluksissa on kerrassaan makeat sisänäkymät.

Tekemistä riittää. Tee mitä haluat. Ärsytä ketä lystäät. Tämä on Elite. Ei vielä valmis, joidenkin mielestä jopa tyhjä ja ontto, mutta silti upea ja lumoava.

Elite: Dangerous on myös luomus, joka on julkaisussa vielä tietynlainen aihio. Siitä tulee mieleen alkuperäinen Elite – senkin galaksi oli ontto ja valtava, mutta jokainen rakensi sinne oman pelikokemuksensa, omat tarinansa. Dangerousissakaan ei ole suuria tarinakaaria tai tavoitteita, se on vain hiekkalaatikko, jonne pudottaudutaan. Universumia rakennetaan täyteläisemmäksi vasta julkaisun jälkeen, uusilla Frontierin ja pelaajien luomilla tarinoilla. Tässä suhteessa Dangerous on sentään iso askel aiempiin Elite-peleihin verrattuna, sillä ne piti survoa valmiiksi kertalaakista, mutta tämä voi elää ja kehittyä vuosikausien ajan.

Entä se online-pakko? Yksinpelin puuttuminen? Jälkimmäisestä itkeminen nyt on höpöhöpöä. Yksinpelinä minäkin olen koko ajan pelannut. Muita ihmisiä minun galaksissani? Ei kiitos, valitsen alkuvalikosta Solo ja universumi on minun osterini. Nettipakkokaan ei ole ongelma. Jos peli kerran ladataan ja asennetaan netistä sekä autentikoidaan / päivitetään joka pelin alussa netin yli, niin mitä se jatkuva nettiyhteys enää tässä vaiheessa muka haittaa? No, ehkä niitä, jotka haluavat pelata läppärillään laiturinnokassa.

Mutta lopulta vain yhdellä asialla on merkitystä. Sillä, että Elite: Dangerous on aito Elite.

Elite: Dangerous julkaistaan 16.12.2014. Hyvää joulua.

 

Lisää upeita pelivideoita (e)Domen videokanavalta osoitteesta https://www.youtube.com/user/wwweDomenet

 

Elite Dangerous

Tekijä: Frontier Developments

Testattu: PC Windows 7, Intel Core i5 3,4 GHz, 8 Gt muistia, GeForce GTX 760

Tulossa: PC – 16.12.2014

Laitevaatimukset: Windows 7 tai uudempi, Quad Core –prosessori, 2 Gt muistia, 1 Gt näytönohjain, DirectX 11, internet-yhteys (beta-version vaatimukset, eivät välttämättä lopulliset)

Pelaajia: 1 tai tuhansia

Muuta: Latauspeli, joukkorahoitettu, vaatii nettiyhteyden

Pelin kotisivu: http://www.elitedangerous.com

Jukka O. Kauppinen

 

Että on nättejä avaruusasemia!

 

Harva kuitenkaan muistaa erästä jo kauan sitten kuollutta verkkopeliä nimeltään Planetary Raiders. Se oli ensimmäinen yritys viedä Elite-tyylinen avaruusseikkailu internetin ihmemaailmaan, jo 1997-1998.

Wiikon wanha: Planetary Raiders – se ensimmäinen Elite Online… 

 

Lisää aiheesta

Avaruusseikkailu Elite oli aikoinaan liian outo peli – moni jopa vihasi 

Elite Dangerous: Mooren laki on ystävämme 

Eliten julkaisusta 25 vuotta 

Kaikkien aikojen avaruuspeli vuosimallia 1984 – nyt ilmaiseksi

65 miljoonaa rikki – Star Citizen lisäsi taas uusia ominaisuuksia 

Kilo kuvia Star Citizenin FPS-osiosta 

Chris Roberts pohtii Star Citizenin konsoliversioita 

 

Keskustelu

Kerkesin jo innostua tästä pelistä aika kovastikin, mutta hankintani meni peruutukseen koska Offline-peli riisuttiin pois.

Muutamat vastaan tulleet npc ulkomaisilla nimillä ovat pistäneet miettimään, että jaksaasko kuuklata, mutta jättänyt vielä väliin. Itelle ei ole tullut kuin ihan normi suomalaisa nimiä sekä yks Wirtanen niminen avaruusasema. :)

Mun NPC tietovarastoon ehdottamani nimi tuli kaverilla vastaan. :D

Vanhusvaari,
Rift löytyy kävelymatkan päästä. Alustavasti on jo testattu, toimii sikahyvin. :)
-jok

Voisitte kokoversion arvostella Riftit silmillä. Ai että lyötyy komeita pätkiä youtubesta siten toteutettuna.

@11:

Kohta on. Elite: Dangerous julkaistaan 16.12.2014.

@12:

Juuh tosiaan, eihän peli ole vielä julkaistu.

Tosin en odota mitään ihmeitä, että tähän nyt saataisiin jokin pelikin staattisten muuttujien päälle. Kyllähän tämä olisi räjäyttänyt pään kymmeniä vuosia sitten, mutta nykypäivänä ei riitä että grafiikat ja kommerverkit on kunnossa.

Pitää olla sisältöä, mutta kun kyseessä on hiekkalaatikko, sisältö löytyy itse kaivelemalla. Ehkäpä tämä olisi kavereiden kanssa ainakin astetta kivempaa.

”Siis NPC:t on tuon nimisiä? Kuka taukki on päästetty nimeämään niitä?”

Kickstarttaajat. Backer-optio.
Tuksun nimeäjä löytyykin tuttavapiiristä. Ehkä joku kohtaa vielä minunkin nimeämäni kotimaisen merkkihenkilön. :)
-jok

@7 No eihän peliä ole vielä edes julkaistu. Olet pelannut raakiletta. Enkä minä ainakaan kaipaa peliä mitä voi pelata satoja tunteja. Alle sata riittää aivan hyvin yhdelle pelille ja yksi peli vaikka koko vuodelle :) On niin paljon muutakin mielenkiintoisempaa ja luovempaa mitä voi itse tehdä. Onhan ne pelitkin kivoja, mutta jokunen tullut jo nähtyä.

Braben muistaakseni koodasi pelkästään Frontieria kuusi vuotta yksinään Amigalle ja yritti pelastaa sen tekemällä PC version, koska Amigalla oli niin karmea waretus eikä käyttäjiäkään ollut kuin miljoona (monikohan heistä pelin osti? ehkä muutama tuhat), ja toisenkin päivitetyn First Encounters PC-version erittäin venyvillä ja paukkuvilla grafiikoilla (alkuperäisen Frontierin flat shade näytti paljon paremmalta), oli se järkytys Quakeen ja Duke3D:hen jo tottuneelle, että ai tämmönen versio :) What were you thinking David? Hieno intro Frontierissa, ja tähtikartta, muuten jäi peli paljolti pelaamatta yleisen hidastempoutensa vuoksi ja sehän oli lopulta ”vain” päivitetty Elite. Alkuperäinen Elite sentään toimi ja sen sisäisti nopeasti ja siitä löytyi nopeaakin toimintaa, siis 10v aiemmin.

@8

Siis NPC:t on tuon nimisiä? Kuka taukki on päästetty nimeämään niitä?

”ja helvetti vieköön joku tulee juuri ulos paljon isommalla aluksella. Äkkiä pakki päälle!”

Avaruudessa kuskit ovat näemmä Hesasta tai Salosta.

Rohkeasti vain online, ole kuin kerran tullut cmdr vastaan ja sekin onnistui yllättämään niin pahoin, että meni aseman lähestyminen ihan pipariksi. Tsätti ikkunaan pamahti tervehdysviesti sinisellä. :)

Pelissä ongelmalliseksi näkisin, meille suomalaisille tyypillisen huumorin, joka NPC databasessa on päässyt kukkimaan. Raportoituja kohtaamisia: kahden kilon siika, esko valtaoja ja johanna tukiainen. Vain muutaman mainitakseni. :/ Saattaa syödä immersiota joiltakin..

Itse pelailin noin 20h ja alkuun vaikutti tietty niin upealta peliltä, että tätä pelataan vielä kymmenenkin vuoden päästä.

Ähky kaikenmaailman laskeutumis ja nousemis rutiineista, rahan keräilystä jne. Iski jo n. 12 tunnin kohdalla ja nykyään koko peli ei oikeastaan kiinnosta pätkääkään. Kuulostaa että domessa elite on arvosteltu siinä samassa ensihuumassa kuin mitä itse alkuun, mutta hyvin äkkiä koko homma kaatuu siihen että universumi on staattinen, eloton ja kaikkea muuta kuin ”pelaanpas vielä yhden tunnin” -himoa aiheuttava teos.

Paljon saisi tehdä vielä tämänkin pelin eteen, että jaksaisin innostua. Tällaisenaan peli passaa kohtuu bugittomana runkona, mutta mikään valmis peli se ei ole. Alkuperäinenkin elite kaikkine faktioineen oli oikeasti sisällöltään rikkaampi teos toistaiseksi.

Nyky elite lähinnä vetää puoleensa hienon ulkomuodon ja lisähärveli kikkailujen muodossa.

Aluksiakin saisi olla enempi, puhumattakaan tavaratilasta.

Mitään i-war 2:sta on turha siis odottaa jos sellaista hakee.

”Ne suurimmat ominaisuudet, jota itse vielä kaipaan, ovat planeetoille laskeutuminen ja se, että pystyt kävelemään pois aluksestasi planeetoille ja avaruusasemille.”

Näistä olemme täysin eri mieltä :)
Mitään kävelysimulaattoria en tosiaankaan kaipaa. Enkä myöskään NPC:tä tai planeettaosioita, vaikka siinä voisi toki olla potentiaalia – ehkä pinnalta saisi pöperöä ja raaka-aineita halvemmalla?
Mutta katsotaan mitä tapahtuu ja millaiseksi peli kehittyy. Ydin tuntuu kuitenkin olevan hyvässä kuosissa. Tästä on hyvä mennä kohti launchia ja jatkokehitysaskelia.
-jok

Premium Betasta asti itse pelanneena laitan tähän vähän varauksellisemman mielipiteen. Peli kyllä sisältää jossain määrin tuon kaiken mitä JOK mainitsee, mutta kuten sanottua, tekeminen on täysin pelaajasta itsestään kiinni. Itse koen galaxin melko elottomana ja staattisena paikkana. Se hieno mainospuhe, miten voit olla pelissä ihan mitä haluat, on aika tulkinnanvaraista. Voit siis tehdä niitä muutamaa toimintoa mitä peli sallii, mutta se ei kovin laaja kirjo ole.

Pelissä kyllä pisaa niiden perustoimintojen (trader, bounty hunter, pirate, explorer, miner etc.) lisäksi tehtäviä joita voi kysellä asemilta, mutta ne ovat vain lyhytä tekstinpätkiä missä kerrotaan mitä pitää tehdä. Tehtävätyyppejäkin on hyvin rajallisesti.

Elitestä nauttiminen riippuukin aika pitkälti siitä, että kuinka paljon saat tyydytystä parempien varusteiden hankkimisesta ilman sen kummempaa päämäärää? Kuinka paljon sinulta löytyy mielikuvitusta keksiä oma tarina kasvottomalle hahmollesi? Ja vielä se, kun et koskaan törmää kehenkään muuhun hahmoon pelissäsi (ainakaan, ennen kuin asemilla ja planeetoilla pääsee tallustelemaan). Monelle pelaajalle tämä ei ole ongelma, mutta omalla kohdallani se syö pelinautintoa, kun pelissä ei ole lainkaan NPC hahmoja joiden kanssa käydä kauppaa, kysyä tehtäviä ja kuunnella juttuja.

Pelin lentotuntuma on kyllä mainio ja puitteet pelille ovat kunnossa. Pelissä on toki ne omat hienot hetkensä: on mahtava päästä kokeilemaan sitä uutta alusta jonka sait ja niitä uusia varusteita mitä onnistuit työlla ja tuskalla hankkimaan. Mutta sitä odottelua, että jotain tapahtuu on myös paljon. Mahtavimpien juttujen eteen saa todellakin tehdä töitä.

Jos pelille riittää tarpeeksi tilausta ja se saa rauhassa kehittyä tästä eteenpäin, niin kyllä tästä vielä jotain todella mahtavaa tulee. Toivoa vain sopii, että homma ei kaadu taloudellisiin vaikeuksiin. Ilman serveriä tätä kun ei pelata. Ne suurimmat ominaisuudet, jota itse vielä kaipaan, ovat planeetoille laskeutuminen ja se, että pystyt kävelemään pois aluksestasi planeetoille ja avaruusasemille. Nämä pelkästään lisäisivät immersion tunnetta merkittävästi.

Upeaa tekstiä ja kenties siksi, että itsellä hyvin samat fiilikset pelistä. Kiitos!

Itse Eliten suhteen vielä emmin, mutta tämä kirjoitus oli ilo lukea. Kiitos!

Ei Elitessäkään ollut varsinaisesti sisältöä. Oli vain galaktinen hiekkalaatikko. On tässä silti enemmän pelattavaa ja tekemistä kuin siinä ja sisältöä löytää, kun etsii ja ihmettelee. Tai tekee sitä itse.
Herkullinen avaruuselämys jo nyt, paljon tutkittavaa ja jos galaksia ajan mittaan täytetään lisätekemisellä, kyllä se maistuu.
-jok

Hemmetti, on kyllä komeaa katseltavaa! Jotkut sanoo, että pelissä on sisällön puutetta ja toiset taas hehkuttaa, joten hieman varauksella tullut tähän suhtauduttua toistaiseksi. Kovasti kyllä kuumottelisi hankkia, kun kerran pian julkaisukin. Kai se selviää vain itse koettamalla, mitä peli sitten loppujen lopuksi on. Niin ja onhan tuohon luvattu paljon sisältöä ja uusia ominaisuuksia julkaisun jälkeen tulevaksi.

Muropaketin uusimmat