Uusimmat

Kaikki mukaan noboilemaan Counter-Strikeen

21.02.2015 14:00 Kalle Lounela

Sana noob mielletään usein haukkumasanaksi. Kaikki tietävät sen olevan johdannainen sanasta newbie, aloittelija, mutta siitä on tullut pahantahtoinen leimasin, jota lyödään myös huonojen pelaajien otsaan. Monissa nopeatempoisissa peleissä leimasinta käytetään ahkerasti kirosanojen saattelemana. Myönnän rehellisesti olevani ******* noob Counter-Strikessä räiskiessäni, koska en osaa lukea pelin kulkua.

Videopelien pelaamisessa omat taitotasonsa, kuten vaikka pyöräilyssä ja muissa urheilulajeissa. Ja aivan kuten urheilussa, peleissä on eri lajityyppejä. Pyöräilijä voi hypätä kilpamoottoripyörän satulaan, jossa hän hyötyy vähän aiemmasta liikkumiskokemuksestaan. Silti hän joutuu opettelemaan uuden lajin tekniikat alusta lähtien. Sama logiikka toimii meidän harrastuksessamme, pelaamisessa.

Minulla oli pitkä FPS-tauko. Hakkasin pitkään pelkkiä strategia- ja roolipelejä. Räiskintäselkärankaa ylläpidin aina välillä uusimpien Battlefieldien parissa. Sitten sain hulvattoman idean: aloitan Counter-Strike-sarjan uusimman osan, Global Offensiven, pelaamisen aivan nollasta. 

Musta lammas

PC-räiskijät ovat melkein poikkeuksetta mättäneet jossain elämänsä vaiheessa jotain Counter-Strikeä. Häpeäkseni erotuin joukosta, koska olin vain pikaisesti testannut Sourcea, siinä se. Vaikka olin pelannut vuosikausia muita räiskintöjä, en ollut koskenut laisinkaan Valven ammuskeluihin.

Asiaan perehtyneet tietävät sarjan Counter-Strikejen olevan hyvin taitopainotteisia niin taktisen ymmärtämisen kuin aseiden käytön suhteen. Kun teet virheen, vastapuoli rankaisee sinua ja pysyt kuolleena kierroksen loppuun. Täällä ei pärjää ”running and gunning” –tyylillä, toisin kuin monessa muussa sotilasräiskinnässä. Kuulemma tiimin yhteispelistäkin pitäisi välittää. Mitä se semmoinen on?

Vaikka minulla oli aavistus tulevasta, luodinmuotoinen totuus iski siltikin vasten kasvoja. Tähtää rynnäkkökiväärillä jalkoihin kun ammut sarjaa, ole paikallasi tulittaessasi, aseita ostetaan säästetyllä pelirahalla ja muut pienet faktat vakuuttivat minut heti kättelyssä pelaamisen olevan yhtä oppimista. Toki olin oppinut muista genren peleissä osumatarkkuutta, mutta siinä se. Tuntui kuin pyöräilijältä, jolle annetaan alle 250cc-moottoripyörä ja käsketään radalle ilman sen suurempaa ohjeistusta. Kyllähän se sujuu, mutta huippunopeuksiin ei päästä vielä pitkään aikaan.

Uteliaisuus vei tämän säästökierroksen

Counter Stike: Global Offensivea tulee monesta tuutista. Kilpapelaamista juonnetaan jopa YLEllä, mutta testihaluja nostattivat eniten kaverien alituinen kyseleminen asetoveriksi ja muiden tekijöiden synnyttämä uteliaisuus. Hommasin pelin höyryn talvialennuksista, mutta pääsin pelaamaan kunnolla vasta muutama viikko sitten.

Rank-systeemi toimii nykymittapuulla erilaisesti. Sinulle ei napsahda ruudulle XP-merkkejä, eikä tasokehitystä ole. Sen sijaan on arvo, joka nousee hyvin pelatuista peleistä tai laskee huonojen suoritusten jälkeen. Arvotuksen ideana on saada samantasoiset rellestämään keskenään.

Alkurankki määritellään myös hyvin omaperäisesti: pelaat pelejä ilman arvoa, kymmenen voiton jälkeen kone pistää sinulle mielestään tasoisesi sijoituksen. Testiaikana kahden voiton jälkeen joutuu odottamaan vuorokauden, jotta pääsee takaisin hankkimaan lisää voittoja. Tämä on varmaankin pistetty estämään niin sanottujen kakkosaccounttien, ”smurffitilien” tekemistä.

Smurffitilejä omistavat suuren tason saavuttaneet pelaajat, jotka haluavat mättää aloittelijoita turpaan. Toki jotkut haluavat päästä pelaamaan aloittelevan kaverinsa kanssa, mutta periaatteessa se ei muuta teon halveksuttavuutta mitenkään. Odotusajat mittaavat myös aloittelevan pelaajan omistautuneisuutta: jaksaako uusi asiakas tulla pelaamaan ahkerasti jokainen päivä?

Kakarat kiljuvat, venäläiset valittavat

Kilpailullisissa matseissa on erityisen tärkeää puhaltaa yhteen Hiiliseen. Tiimipeliin sisältyy välillä korvien rajoja koetteleva äänichatti. Itänaapurimme on hyvin ahkera räiskimään. Siinä ohella he huutelevat hienolla kielellään komentoja ja ties mitä rivouksia perunasta tehtyyn mikkiinsä. En nauti tästä laisinkaan, mutta siksi pelikaverit ovatkin keksitty.

Toinen ei-kiitos-mene-pois -kasti ovat reippaasti alaikäiset lapsukaiset. Tiimiini tuli kolme noin 13-vuotiasta suomalaista ipanaa. Ah, sitä kiljunnan määrää. Muiden neuvot eivät kiinnosta, koska porukan johtaja on ylimielinen riehuja. Näin nettilyhentein en voi sanoa muuta kuin GT*O.

Suoraan sanottuna en odottanut mitään hurjan lämmintä yhteisöä. Suurimmaksi osaksi ihmiset kuitenkin käyttäytyvät paremmin kuin muissa räiskinnöissä, koska ainakaan vastapuolta ei haukuttu lyttyyn heti ensimmäisen oman kuoleman jälkeen. Strategiapeleistä tuttua herrasmiesmäistä käyttäytymistä kohtaa hyvin harvoin. Kovatasoisten peleissä voi olla erilainen meininki, nobona en tiedä.

Lainasin kuolleen tiimiläiseni Dragonlore-skiniä. Tämän hinta liikkuu parissa tuhannessa.

Nahkojen metsästäjät

Olet varmasti kuullut satojen tai jopa tuhansien eurojen arvoisista aseiden skineistä. Virtuaalisia rahapaukkuja saa ottelun loputtua sattumanvaraisille räiskijöille tippuvista laatikoista. Laatikon avaaminen vaatii avaimen, jonka saa vain ostamalla tai vaihtamalla muiden pelaajien kanssa rahan arvoista tavaraa sitä vastaan. Avattu boksi antaa sinulle sattumanvaraisen aseen, joista harvinaisimpia on todella vaikeita saada.

Nahkoja voi myydä Steamin kauppapaikalla laillisesti tai erinäisillä sivuilla laittomasti. Monet pitävät hyvänä käytäntönä arvokkaiden asekuviointinsa vaihtamista laatikkojen avaimiin Steamvallet-leikkirahan tai oikean rahan sijaan. Niillä he avaavat lisää laatikoita uusien arvoskinien toivossa.

Tietenkin Valve pyörittää koko rahamyllyä ja ottaa välistä aina kun pystyy. Säännönmukaisten laatikoiden, skinien ja muiden myynneistä verotetaan leijonanosa. Avaimet ovat aina alun perin lähtöisin firmalta. Siten he ovat tunkeneet myös monien ”aseet avaimiin” -vaihtokauppojen osingoille. Käyttöehtojen vastaiset pimeät vaihdot oikeaa rahaa vastaan ovat porsaanreikä järjestäytyneessä rahastuksessa.

Skineillä uhkapelaaminen on osoittautunut suosituksi viihteeksi ammattipelejä seuraavien keskuudessa. Annat botille panokseksi pistämät tavarasi, jännität tulosta ja voiton napsahtaessa kohdalle botti antaa sinulle suhdeluvun mukaisen voiton tavarana takaisin. Ammattipelaajat ovat huomanneet helpon tavan ansaita likaista rahaa ja viime aikoina on pulpahtanut esiin pöydän alla sovittuja pelejä. Minkä ihminen luonnolleen voi, mutta en välttämättä vaarantaisi ammattiuraa hämärästi ansaitun kymppitonnin tähden. 

Testivaiheen pelien tulokset kasvattivat virtuaalivehjettäni ainakin metrin.

Lämmittely päättyi

Kun sanoin alun olevan täyttä mahalaskua, valehtelin törkeästi. Oikeasti dominoin montaa matsia alkurankin testivaiheen aikana. Minä en osannut, mutta muut osasivat vielä vähemmän. Lopulta sain alhaisen arvoni ja pääni tipahti pilvistä. En enää pärjännytkään vain reflekseillä ja osumatarkkuudella. Nyt olinkin huonoin. Siinä riittää työsarkaa, jos aion päästä parempien pelaajien piireihin.

Kaikesta loskasta huolimatta CS:GO on viihdyttävää ja hyvässä seurassa vielä viihdyttävämpää. Nahkabisnes on ymmärrettävissä pelin halvan hinnan takia, mutta myös uhkapelaamisen ilon vuoksi. Yhdet maksavat kosmeettisista virtuaalitavaroista, muut voivat keskittyä pelaamiseen.

Nappaanpa AK:n käteen ja lähden tästä rellestämään luotien keskelle. Te voitte suunnata paukkunne kommenttiosioon, minä suojaan sivustaa.

Kalle ”HCJorma” Lounela

Lisätietoja: http://counter-strike.net/

 

Anna CS:lle mahdollisuus

Counter-Strike: Global Offensive on noussut yhdeksi merkittävämmäksi eSports-peliksi maailmassa. Turnauksien yhteenlasketut palkinnot vuositasolla liikkuvat jo yli miljoonassa dollarissa ja pelin ympärille on kehittynyt oma kulttuurinsa.

Peli myös pelasti FPS-pelit kriisistä, joka uhkasi koko kilpailullista FPS-genreä. CS:n aikaisemmat versiot, Counter-Strike 1.6 sekä Counter-Strike: Source, tekivät hidasta, mutta varmaa kuolemaa. Molempien pelien yhteisöt olivat riidoissa keskenään, eivätkä pelit enää kiinnostaneet suurempia sponsoreita. Puhuttiin jo kokonaisen genren kuolemasta kilpailullisesta näkökulmasta.

Myös Valve heräsi tilanteeseen ja halusi säilyttää oman pelinsä FPS-pelien kuninkaana. Valve lennätti kymmeniä pelaajia päämajaansa Seattleen pelaamaan ja antamaan mielipiteensä firman uudesta pelistä. Sitä kehitettiin vahvasti yhteistyössä parhaimpien 1.6- sekä Source-pelaajien kesken. Lopulta syntyi tuote, joka yhdisti Counter-Strike -yhteisöt. Se houkutti uusia pelaajia ja onnistui luomaan erittäin toimivan kokonaisuuden amatöörien ja ammattilaispelaajien näkökulmasta.

CS:GO ei ole täydellinen, mutta se on kuitenkin mainettaan parempi. Olen kuullut huomattavasti pahempaa kieltä monissa MOBA-peleissä. Satunnaiset ”Suka Blyat!” -huudot tuovat oman värinsä peliin. Myös huijaajien määrä on oletettua pienempi. Ei jokainen, joka ampuu sinua päähän ole huijaaja, monesti hän on vain parempi pelaaja kuin sinä.

Kannattaa antaa pelille mahdollisuus. Se saattaa viedä koko käden, kuten minulle kävi. Se saattaa jopa tarjota jotain peliä suurempaa, kuten minulle kävi.

Teemu ”Wabbit” Hiilinen

 

 

Lisää aiheesta

Counter-Strike 1.0 

Dreamhack rikkoi ennätyksiä – 500 000 katsoi Counter-Strike-finaalia 

Dust II –kartat isometrisenä taiteena – ei muuta kuin printteri laulamaan 

FPS -pelien kriisi

Gooseman, Counter-Striken isä 

Maanantaikomediaa: Counter-Strike-devaaja TV-haastattelussa 

Veikkaus harkitsee lisää eSports-pelejä vedonlyöntikohteiksi 

Ydinkysymysten äärellä: kumpi voittaisi CS-matsin, paljon pelannut juoppo vai juuri aloittanut teini? 

Yle: Counter-Strike-finaalilla oli parhaimmillaan 106 000 katsojaa