Lautapelejä koko perheelle II – Coco Loco, Activity Original, Imperium, Hanabi

11.04.2015 14:00 | Juho Anttila

Talvi kääntyy kesäksi mutta lautapelejä pelataan aina, tuli sitten taivaalta räntää, vettä tai kissoja. Niinpä jatkamme tuoreiden lautapelien analysointia!

Viimeksi käytiin kiinteistökauppaa, heitettiin noppaa ja leikittiin rikkinäistä puhelinta. Toisessa osassa kokeiluun päätyi hieman erilaisia lautapelejä.

Artikkelissa testataan pelit Coco Loco, Activity Original, Imperium ja Hanabi.

Lue myös: Lautapelejä koko perheelle I – For Sale, Qwixx, Huhupuheita

 

Coco Loco

Coco Loco on pienemmille pelaajille suunnattu toiminnallinen taitopeli. Kahdesta neljään pelaajaa kerääntyy saman pöydän ääreen, tarkoituksena vallata itselleen mahdollisimman monta kookospähkinäkoria. Tämä luonnistuu ampumalla kookospähkinöitä keskelle pelialuetta kasattua korirykelmää kohden.

Pääasiallinen peliväline on muovinen apinafiguuri, jonka eteenpäin suunnatut käsivarret toimivat katapultin lailla. Apinalla ammutaan epäilyttävästi kakkakikkareen näköisiä ruskeita kumisia kookospähkinöitä kohti pelialuetta ja toivotaan, että pähkinä osuu koriin. Korin, johon pähkinä päätyy, saa poimia itselleen.

Pelin voittaa se, joka saa kasattua koreistaan täyden pyramidin. Jos kukaan ei saavuta tätä tavoitetta, lasketaan pähkinät pelaajien keräämistä koreista. Eniten pähkinöitä kerännyt voittaa tällöin. Lopputulos voi olla yllättäväkin, sillä kumiset pähkinät pomppivat usein minne sattuu, kuten esimerkiksi toisen pelaajan jo keräämään koriin.

Peliä maustetaan vielä toimintakorteilla, joilla voi muuttaa sääntöjä seuraavan heittovuoron ajaksi esimerkiksi pakottamalla pelaaja ampumaan pähkinä silmät suljettuna tai käsivarrenmitan päästä laudasta. Kovin monipuolisia strategisia mahdollisuuksia nämäkään kortit eivät tarjoa, kunhan rikkovat rutiinia.

Pienet pelaajat tykkäävät usein juuri tällaisesta vähemmän sääntövetoisesta sähellyksestä. Pelatessa kannattaa kuitenkin olla tarkkana. Kumisilla kookospähkinöillä on tapana lentää ja pomppia aika villisti, joten pelimerkkien hukkuminen ennemmin tai myöhemmin on varsin todennäköistä. Onneksi paketissa tulee mukana kourallinen ylimääräisiäkin kookospähkinöitä.

Coco Loco viihdyttää lapsia, mutta ei lopulta tarjoa kovinkaan kummoista pelielämystä. Vaikka peli on ihan mukava, markkinoilta löytyy monta muutakin samoista naruista vetelevää, mutta potentiaalisesti parempaa lastenpeliä.

 

Pelaajia: 2-4

Kesto: 15 minuuttia

Kehittäjä: Walter Schneider

Julkaisija: Marektoy

Hinta: 24,90 euroa

 

 

Activity Original

Kaikkihan tietävät bilepelit, joissa yritetään saada joukkuetoverit arvaamaan oikea sana tai lause piirtämällä, näyttelemällä tai selittämällä. Activity yrittää yhdistää nämä kaikki erilaiset lähestymistavat samaan peliin. Ainakin lupausten mukaan tarjolla olisi siis ylivertainen selityspelikokemus.

Activity-nimellä on myyty pelejä maailmalla jo yli 20 vuoden ajan. Nyt käsiin sattunut, Activity Original -nimellä myyty versio pelistä perustuu itse asiassa alkuperäisen Activityn jatko-osaan. Nimi hämää siis hieman, eikä se valitettavasti ole ainoa hämäävä asia.

Joukkuepohjaiseen peliin mahtuu kerralla mukaan 3-16 pelaajaa, joskin kolmella pelaajalla homma toimii aika huonosti. Parhaimmillaan kokemus on silloin, jos pelaajista saadaan kokoon tasajoukkueet. Bilepelistä puhuttaessa tälläkään ei tosin ole välttämättä niin suurta merkitystä.

Pelaaminen on yksinkertaista. Pelilaudalta löytyy selitystehtäviä, piirtämistehtäviä ja pantomiimitehtäviä. Pelaajat nostavat kortin jostain tarjolla olevasta kolmesta eri pakasta ja valitsevat tehtävän sen mukaan, missä ruudussa pelinappula sattuu olemaan. Sitten selitetään, piirretään tai esitetään pantomiimia. Jos joukkuetoverit arvaavat sanan oikein, päästään eteenpäin, muuten joudutaan yrittämään uudestaan seuraavalla kierroksella.

Kuvio on siis tuttu noin miljardista muustakin selityspelistä. Jos tällaisista tykkää, maistuu Activitykin varmasti. Jos lajityyppi ei nappaa, ei Activity sisällä mitään sellaista, mikä voisi muuttaa tämän mielipiteen.

Peliin on myös sattunut mukaan pari kauneusvirhettä. Pantomiimitehtävät ovat jo lähtökohtaisesti aika paljon piirtämistä ja selittämistä vaikeampia. Tämä luo epätasapainon eri tehtävätyyppien välille. Lisäksi olen täysin vakuuttunut siitä, että pantomiimi- ja selitystehtävien kuvat ovat menneet  peliohjeissa väärin päin. Tämä jos mikä oli omiaan aiheuttamaan sekaannusta ensimmäisellä pelikerralla.

Itseltäni Activity jäisi siis hyllylle. Jos selityspeliä kaipaa, perinteinen Alias taitaa yhä olla lajityypin kuningas. Ei siis huono peli, mutta klassikkostatuksestaan huolimatta hieman turha.

 

Pelaajia: 3-16

Kesto: 45 minuuttia, todellisuudessa helposti pidempäänkin

Julkaisija: Marektoy

Hinta: noin 30 euroa

 

Imperium

Pakkauksen lähtökohdiltaan mielenkiintoisin bongaus, Eight-Minute Empire -pelin Imperium-nimen saanut pohjoismainen versio omaa historian yhteisörahoituksen maailmassa. Peli julkaistiin ensin ilmaisena ”tee se itse”-versiona, julkaisuversioon rahat kerättiin sitten Kickstarterin kautta.

Imperiumissa tavoitteena on vallata itselleen mahdollisimman paljon maata ja resursseja muiden pelaajien nenän edestä. Pelikentällä on kuitenkin ahdasta, monessakin mielessä, joten siirtojaan joutuu miettimään huolella. Suureellisista tavoitteistaan huolimatta yksi erä ei kestä kuin arviolta vartin verran.

Pelimekaniikka perustuu kortteihin, joista jokainen sisältää kaksi merkityksellistä asiaa. Kukin kortti edustaa yhtä pelin resursseista. Toisaalta jokainen kortti antaa mahdollisuuden tehdä vain tietyn liikkeen pelikentällä. Kortteja valitessaan joutuu siis pohtimaan sekä keräämiään resursseja että suunnittelemiaan peliliikkeitä.

Kaiken lisäksi jonoon aseteltuja kortteja ei pääse valitsemaan aivan vapaasti. Jos tahtoo ulottaa kouransa jonon kärkeä kauemmas, joutuu pulittamaan valinnastaan enemmän pelirahaa. Pelaaminen koostuukin sarjasta taktisia ja strategisia päätöksiä kerättyjen resurssien, pelilaudalla majailevien armeijoiden ja rahavarojen suhteen.

Imperiumin pelimekaniikka on erinomainen ja oivaltava. Näennäisestä yksinkertaisuudestaan huolimatta se tarjoaa paljon erilaisia taktikointimahdollisuuksia, mikä lisää selvästi uudelleenpeluuarvoa. Lisäksi lyhyt peliaika tekee Imperiumista kätevän lautapelivalinnan tilanteeseen, jossa aika on kortilla, mutta pelihammasta kolottaa silti.

Kitinän aihe löytyy itse pelin sijaan esillepanosta. Onhan se toki kätevää, että peli mahtuu mukaan vaikka reissulle, mutta tähän tarkoitukseen pelilauta on aivan liian pieni. Armeijoita kuvaavat puiset kuutiot eivät tahdo millään mahtua laudalle. Paksusta pahvista tehtyä pelilautaa on myös vaikea saada taiteltua auki niin, että se pysyisi täysin tasaisena. Seurauksena näistä kahdesta puutteesta armeijoilla on taipumus siirtyä vahingossa väärille alueille, mikä on omiaan aiheuttamaan hämmennystä ja pahimmassa tapauksessa riitaa.

Imperium on mainio, lähes erinomainen pikkupeli. Siitä kaipaisi kuitenkin hitusen suurikokoisempaa versiota. Samalla ankeat puunappulatkin voisi päivittää vähän hienommin muotoilluiksi versioiksi. Itse peli on sen verran hyvä, että ainakin minä olisin valmis maksamaan kunnollisesta versiosta vähän enemmänkin.

 

Pelaajia: 2-5

Kesto: 8-20 minuuttia

Kehittäjä: Ryan Laukat

Julkaisija: Marektoy

Hinta: 24,90 euroa

 

Hanabi

Koosteen viimeinen peli on samalla tänä jouluna kokeilemistamme ainoa yhteistyöpeli. Hanabissa tarkoituksena on järjestää kaikkien aikojen hienoin ilotulitus. Tehtävä on, kuten yhteistyöpeleissä usein on tapana, varsin vaikea.

Hanabi on korttipeli, jossa on jännittävä jippo. Kortteja jaetaan pelaajien edessä pidettäviin telineisiin niin, että kaikki muut paitsi pelaaja itse näkevät ne. Omat kortit ovat siis piilossa. Muiden korteista ei saa myöskään antaa pelaajille minkäänlaisia vihjeitä muuten kuin pelin sääntöjen erikseen sallimissa puitteissa.

Ilotulitusesitys rakennetaan kasaamalla pelikentälle viisi eriväristä korttipinoa nousevassa numerojärjestyksessä. Kortteja pelataan pöytään yksi kerrallaan ja jokaiselle pelattavalle kortille on löydyttävä sääntöjen mukainen paikka oikean värisessä pinossa. Jos pöytään yrittää pelata vääränlaisen kortin, taivaan jumalat suuttuvat ja ukkospilvet kerääntyvät taivaalle. Kolme virhettä johtaa pelin häviämiseen.

Koska omia korttejaan ei näe, olisi pelaaminen täysin sattumanvaraista ilman Hanabin vihjejärjestelmää. Vuorollaan voi kortin pelaamisen sijaan antaa yhdelle pelaajalle vihjeen tämän korteista. Vihje voi koskea joko väriä tai numeroa niin, että pelaajalle saa kertoa, mitkä tämän korteista edustavat valittua väriä tai numeroa.

Vihjeitäkin saa antaa kuitenkin vain rajoitetun määrän. Ennemmin tai myöhemmin vihjemahdollisuudet loppuvat. Uusia saa avattua heittämällä kortteja pois, mutta korttejakaan ei ole loputtomasti. Jos kaikki ilotulituskortit loppuvat pakasta, lasketaan pöydälle pelattujen ilotulituskorttien yhteismäärä ja katsotaan, kuinka kauas jäätiin 25 pisteen täydellisesti ilotulitusesityksestä.

Kuten alussa jo mainitsinkin, Hanabi ei ole helppo peli. Kun pelimekaniikka aukenee ja pelikavereiden pelitapa tulee tutuksi, tuloksetkin paranevat. Täydellisen suorituksen osuttua kohdalle lisähaastetta voi lisätä vielä kuudennella värillä, joten pelattavaa riittää koko rahan edestä. Erinomainen yhteistyöpeli.

 

Pelaajia: 2-5

Kesto: 20-30 minuuttia

Kehittäjä: Antoine Bauza

Julkaisija: Marektoy

Hinta: 24,90 euroa

 

Juho Anttila

 

Lisää aiheesta

Lautapelejä koko perheelle I – For Sale, Qwixx, Huhupuheita