Toimittajan puheenvuoro: Työntekijöitä poljetaan pelialalla – Miten me pelaajat voimme vaikuttaa asiaan?

Yksinkertaisin tapa protestoida pelialan työoloja vastaan on olla ostamatta ja pelaamatta ongelmallisten studioiden pelejä. Tähän tuskin harva pelaaja on valmis, kirjoittaa Tuukka Hämäläinen Toimittajan puheenvuorossaan.

Viimeisen vuoden aikana on kohuttu useaan otteeseen työntekijöiden kehnoista oloista peliteollisuudessa. Eniten huomiota herätti League of Legendsistä (2009) tunnetun Riot Gamesin tapaus, jossa pelisivusto Kotakun raportti paljasti studiolla vallitsevan seksistisen ja toksisen työpaikkakulttuurin. Lupauksista huolimatta yhtiö ei ole tehnyt mitään konkreettista työntekijöiden oloja parantaakseen, mikä johti toukokuun alussa peliteollisuuden ensimmäisen näyttävään ulosmarssiin.

Riot Games ei kuitenkaan ole yksin kaltoinkohtelemassa työntekijöitä.

Vasta äskettäin kerroimme Epic Gamesin teettäneen tolkuttomia ylityötunteja hittipeli Fornite: Battle Royalen (2017) kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi. Samoin on tiettävästi tehty huhtikuussa ilmestyneen Mortal Kombat 11 -pelin kehityksessä NetherRealm Studiosilla.

Aiemmin keväällä kerroimme myös laajasta brittiselvityksestä, jossa naisten ja miesten välisten palkkaerojen huomattiin kasvaneen pelialalla. Suurimmat palkkaerot havaittiin Grand Theft Auto -peleistä tunnetulla Rockstar Gamesilla, vaikka studio vasta viime vuonna lupasi parannuksia asiaan.

Tämän laajan johdannon on tarkoitus pohjustaa sitä, että järjettömät ylityöt, epätasa-arvo, seksismi ja ylipäätään epäinhimilliset työolot näyttävät olevan arkipäivää peliteollisuudessa. Ja voimme tietysti vain arvailla, kuinka paljon vastaavia tapauksia jää raportoimatta tai uutiskynnyksen alapuolelle.

Uutiset pelialan työoloista saavat aktiivisen peliharrastajan huolestumaan. Toki haluaisimme pelata pelejä, mutta emme mihin tahansa hintaan. Mutta toisaalta, kuinka me pelaajat voimme auttaa työntekijöiden asiaa?

Yksinkertaisin keino on tietysti olla pelaamatta. Kuluttajat voivat aina vaikuttaa lompakoillaan, eli yksinkertaisesti boikotoida niitä studioita, jotka eivät tee mitään parantaakseen työoloja.

Tätä tuskin kannattaa kuitenkaan käsitellä pidempään, sillä jotenkin aavistan, että vain kourallinen pelaajia on valmis näin radikaaliin kannanottoon. Muitakin keinoja vaikuttamiseen kuitenkin löytyy.

Ensinnäkin, fanit voivat hillitä tolkuttomia reaktioitaan. Ubisoft-pomo Yves Guillemot vihjasi hiljattaisessa haastattelussa (Game Fragger), että pelaajakunnan tiukat vaatimukset saivat osan kehittäjistä haluttomiksi tekemään seuraavaa Splinter Cell -peliä. Tämä ei ole mikään erityinen yllätys pelimaailmaa seuraavalle, sillä fanien raivo on usein täysin kohtuutonta, kun peli myöhästyy, kärsii bugeista tai ei muuten vaan vastaa odotuksia.

Jopa The Sims -sarjan kehittäjästudio on joutunut vetoamaan pelaajiin, että nämä lopettaisivat työntekijöidensä haukkumisen ja häiriköinnin. Faniraivo ei varmasti paranna kenenkään työtulosta tai työoloja, ja pahimmillaan se tuottaa varmasti ylimääräisiä paineita pysyä tiukoissa aikatauluissa ja suostua kohtuuttomiin vaatimuksia. Tässä jos missä voisivat pelaajat tehdä parannuksen.

Toiseksikin, pelialan ongelmia ei saa lakaista maton alle, ja tähän voivat vaikuttaa ihan kaikki.

Kun peleistä keskustellaan, verkossa tai livenä, yksityisesti tai julkisesti, on usein hyvä huomauttaa millä hinnalla viihdettä tehdään. Hyvä esimerkki löytyy humoristiselta Twitter-tililtä Can You Pet the Dog. Kertoessaan koiran silittämisestä Fortnitessa fanitili jakoi twiittinsä alle myös Polygonin raportin ylitöistä Epic Gamesilla.

”Interaktiivisella koiran silittämisellä on aina inhimillinen hinta, eikä se aina ole sen arvoista”, twiitissä kommentoitiin. Tällä tapaa voidaan estää pelialan ongelmia unohtumasta ja tuoda studioiden johdolle paineita asioiden parantamiseksi.

Kolmanneksikin, kun siihen tulee mahdollisuus, pelaajien tehtävä on ehdottomasti tukea kehittäjiä. Ei itse studioita – nehän ovat viime kädessä vain voittoa tavoittelevia yrityksiä – vaan niiden työntekijöitä. Jos näet adressin tai muun kannanoton, jolla pyritään parantamaan pelien todellisten tekijöiden oloja tavalla tai toisella, allekirjoita ja/tai jaa se eteenpäin. (Ennustan, että pelialan alkaessa viimeinkin muodostaa toden teolla ammattiliittoja, tällaisia tullaan varmasti näkemään.)

Lopuksi on pakko todeta, että nämä ovat aika laimeita keinoja yhden pelaajan näkökulmasta. Etenkin kun tuntuu, ettei pelejä pelaavaa massaa paljon kiinnosta, kuinka ja millaisissa oloissa pelit syntyvät.

Pelaajia koskee kuitenkin sama vastuu, kuin kuluttajia ylipäätään. Meidän tulee tehdä eettisiä valintoja ja vaatia kaikkien alojen työntekijöille inhimillisiä työoloja lainsäädäntöä myöten. Pelien kohdalla eettisten valintojen pitäisi olla vielä paljon helpompia kuin muissa asioissa, sillä pelit eivät ole välttämättömiä (kuten vaikkapa ruoka ja vaatteet).

Usein on ihan paikallaan kysyä, Can You Pet the Dogin tapaan, onko meidän viihteemme sen maksaman inhimillisen hinnan arvoista.