Halo: The Master Chief Collection –ensikosketus – neljä ja puoli Haloa

17.09.2014 16:23 Jukka O. Kauppinen

Halo. Se Halo. Pelisarja, jota älyttömän monet rakastavat, jotkut inhoavat ja muutamat vihaavat. Viimeksi mainitut useimmiten joko siksi, että se on jotain konsolipaskaa tai siksi, että se on Xboxien pelisarja. Vihaajista piittaamatta faktahan on, että Halo nyt vain on yksi pelihistorian menestyneimmistä ja tärkeimmistä pelisarjoista, jonka (melkein) jokainen uusi osa on on yksi vuoden suurimmista pelitapahtumista.

Siksi lähestyvä Halo-kokoelma, The Master Chief Collection, on ansiokas ja kiinnostava teos. Kaikki Master Chiefin tähdittämät Halot yhdellä ja samalla pelikoneella. On se kuulkaa aika siistiä.

Peli, kuin elokuva

Oma Halo-historiani on vaatimaton. Ykkösen pelasin liki läpi, kunnes vastaan tuli niin raivostuttava kohtaus, etten vain päässyt siitä läpi. Laitoin kuumentuneet tunteeni jäähtymään ja jotenkin se vain jäi, en palannut enää pelin pariin. Minulle Halo merkitsi kuitenkin enemmän tarinana ja science fiction -elokuvana. Peli oli ok, viihdyin hyvin, mutta taivalsin eteenpäin ennen kaikkea nähdäkseni seuraavan upean välivideon. Ajattelin jo silloin, että tässä universumissa on potentiaalia vaikka mihin. Ja niin on ollutkin.

Mutta sitten Halo 2 vaati jo Windows Vistan, eikä myöhempiä ole enää PC:llä nähty. Siihen jäi minun halonhakkaamiseni. Kolmosen demoa taivuin kokeilemaan Xboxilla, viihdyin nettimatsissa vartin ja totesin, ettei tämä homogayniggerismi sovi aikuiselle miehelle.

Jokin Haloversumissa silti viehättää. Se rakennettiin alkujaan oikein ja syntynyt monitahoinen universumi kaikkine transmediamahdollisuuksineen puhkuu potentiaalia. Tosin potentiaalia ei ole osattu aina hyödyntää, joten 360:lle julkaistu Halo Wars oli täyttä failia alusta alkaen. Ei RTS-naksu sovi konsoleille, sori. Mobiiliräiske Halo: Spartan Assault ei ollut sen parempi.

Mutta ne sarjan ydinpelit. Lukijoissa on varmasti monia, jotka ovat pelanneet joka ikistä Haloa. Joillekin teistä uusi Halo saattaa olla jopa uuden konsolin killer appi. Ja juuri teille on tehty tämä, Master Chiefin ikioma kokoelma.

Halo 2 Anniversary: yksinpeli Cairo Station

Halo 2 Anniversary: yksinpeli Delta Halo

Neljä ja puoli Haloa samassa paketissa

Master Chiefin kokoelma tarjoilee neljä Haloa ja Halon puolikkaan. Se sisältää yhdelle ja samalle alustalle sovitetut versiot peleistä Halo: Combat Evolved Anniversary, Halo 2, Halo 3 ja Halo 4. Se puolikas Halo on pääsy Halo viitosen betaan.

Pelien sovittaminen Xbox Onelle on ansiokasta siksikin, että nämä pelit on julkaistu aiemmin Xboxilla, Xbox 360:lla, Windows XP:llä ja Windows Vistalla. Kyllä siinä on koodia puukotettu, että pelit pyörähtäisivät

Onhan uudelleenjulkaisuja nähty ennenkin, mutta Master Chief on taivuttanut bittiä kaksin käsin ja tehnyt vanhoista peleistään ihan kunnon uusversiot. Sellaiset, joita kehtaa esitellä. Näitä ei ajeta emulaation päällä uudella alustalla, vaan ne ovat kunnolla tehtyjä oikeita remasterointeja.

Toki remasteroinnin tarve on vaihdellut eri peleissä. Kolmonen ja nelonen olivat jo valmiiksi HD-pelejä, jotka tehtiin alkujaankin korkealla tarkkuudella. Ykkösestäkin julkaistiin Anniversary-juhlaversio HD-rempan kera toissavuonna. Mutta on niitäkin silti työstetty. Kaikkia kiviä ei ole ehkä käännelty, mutta aika monta silti. Ero on siinä, että uusimmat Halot ja Halo Anniversary ovat saaneet uudella konsolilla ”vain” visuaalisen remontin, niin Halo 2:n kohdalla on nähty vaivaa ja paljon.

Halo 2 on nimittäin saanut Anniversary-tasoisen remontin. Se on tehty liki kokonaan uusiksi niin, että lopputulos on visuaaleiltaan ja äänimaailmaltaan nykypäivän vaatimusten tasoinen, mutta pelattavuus on yhä vanhaa laaturautaa. Peli on sisällöllisesti ja tarinankerronnaltaan entisensä, mutta bonuksena sen välivideot ja kaikki audio on tehty kokonaan uusiksi ja entistä pidemmiksi.

Halo 2 Anniversary: yksinpeli Delta

Halo 2 Anniversary: moninpeli Lockout

Reipasta räiskintää

Erityisesti Halo 2:n remasterointia esiteltiinkin lehdistölle sekä pelattavan demon että pelin introanimaation keinoin. Ja täytyy sanoa, että tuo uusittu intro sai kyllä vanhat Halo-fiilikset palaamaan pinnalle. Aivan järkyttävän upeaa ja rautaista scifistelyä, joka ei jää jälkeen ison budjetin tietokoneanimoiduista elokuvista.

Ja peli? Näyttää oikein hyvältä. Pelaaja voi vaihtaa sulavasti lennossa alkuperäisteoksen ja Anniversary-modernisoinnin grafiikoiden välillä. Kulisseihin jääneet luodinjäljet ja räjähdysten jämät näkyvät myös toisessa grafiikkatilassa kivasti. Kenttiä on remasteroitu jonkin verran ja pelattavuutta hiottu tämän päivän tasolle. Mutta samalla on pidetty tiukasti kiinni alkuperäisestä tuntumasta ja fiiliksestä. Tätä on varmistettu muun muassa pelaamalla aktiivisesti alkuperäistä Halo 2:ta koko pelikehityksen ajan ja pitämällä Halo 2:ta pyörittäviä konsoleita koko ajan kehittäjien edessä.

Halo 2 Anniversary: moninpeli Zanzibar

Halo 2 Anniversary: moninpeli Sanctuary

Ja pitihän sitä testatakin. Toimittajat heitettiin Halo 2:n moninpelin pariin kahtena tiiminä, eikä siihen voi oikein muuta sanoa kuin että Halolta tuntui. Kentällinen Master Chiefejä juoksentelemassa scifimaisemissa, ammuskellen toisiaan scifipyssyillä. Konetuliaseet, plasmakiväärit, tarkka-ampujakiväärit ja kranaatit tekivät Chiefeistä selvää jälkeä nopeatempoisissa otteluissa, joista tunnistaa pelisarjan legendaarisen moninpelin fiiliksen. Voisin kuvitella, että Halo 2:ta aikoinaan ankarasti hakanneet tunnistavat kentät ja löytävät nopeasti ne vanhat suosikkinsa.

Hyvännäköisillä kentillä liikkuminen ja team deathmätsääminen palkitsi nopeasti ne, joille peli ja kenttä olivat entuudestaan tutut. Mutta hölmömpikin pärjäsi ihan ok, kun muut pelaajat olivat vain hidasliikkeisiä toimittajia. Erilaisten kulkuneuvojen ja tehokkaampien aseiden etsiminen toi väriä perusjuoksenteluun, ja nopeasta liikkeestä palkittiin selvästi. Vaikka miten yritti välillä sniputella, niin ei sitä iloa kauaa kestänyt.

Vaikka Halo 2 onkin saanut kokoelmassa eniten remasterointirakkautta, niin mainitaan vielä erikseen, että myös Halo 3:sta on puukotettu kunnolla konepellin alla. Ruudunpäivitysnopeus on saanut tiukkaa X1-rakkautta, grafiikka on alkuperäispeliä terävämpää ja yksityiskohtaisempaa ja sekä valaistusefektit että shaiderit on tehty uusiksi.

Master Chiefin kokoelmaa voi pitää hyvällä syyllä tyylikkäänä kunnianosoituksena Microsoftin tärkeimmälle räiskintäpelisarjalle. Ja hyvänä fanservicenä. Kaikki sarjan tähänastiset pääpelit kaikkien lisäriensä, kenttiensä ja moninpelikenttiensä kera, enemmän ja vähemmän päivitettyinä versioina, yhden ainoan pelin hinnalla. Kyllä tässä on reilusti vastinetta rahalle – ja onhan tämä myös oiva tapa avata nuoremmille halottajille pelisaagan juuria, viidettä osaa odotellessa.

Tapahtumakuvaa

Halo: The Master Chief Collection: Halo 3 ja 4

Lisää upeita pelivideoita (e)Domen videokanavalta osoitteesta https://www.youtube.com/user/wwweDomenet

Halo: The Master Chief Collection

Tekijä: 343 Industries

Julkaisija: Microsoft

Tulossa: Xbox One

Pelaajia: 1, 2-?

Muuta: Sisältää remasteroidut versiot neljästä Halo-pelistä

Pelin kotisivu: https://www.halowaypoint.com/fi-fi/games/halo-the-master-chief-collection

Jukka O. Kauppinen