Haastattelu: Hannu Kesola teki sarjakuvan Sons of Anarchyn hengessä ja sai Marvel-piirtäjät mukaan

Iron Knights on uutuussarjakuva teksasilaisen Sondelin kaupungissa vaikuttavasta, rikollisesta moottoripyöräkerhosta. Kanesta tuttujen Hannu Kesolan ja Ville Vainion tarinan ensimmäinen osa on nyt julkaistu albumimuodossa.

”Moottoripyöräkerho Iron Knights on pitkään hoitanut rahakasta huumeiden kuljetusta meksikolaisen huumekartellin laskuun. Kahden kerholaisen jouduttua vankilaan kartelli päättää siirtää diilin kilpailevalle 89ers-jengille. Kostoksi kerho tappaa kartellin toimia hoitaneen välimiehen, polttaa hänen ruumiinsa ja hautaa sen metsään. Yllättäen paikallinen poliisi kaivaa seuraavana päivänä ruumiin esiin ja epäilykset suuntautuvat Iron Knightsiin. Silmukan kiristyessä kerhon ympärillä alkaa armoton selviytymistaistelu, jossa edes omiin kerhoveljiin ei voi luottaa.”

Iron Knights ei hiihdä lähtökohdiltaan tuttuja latuja, ja sarjakuva on muutenkin monin tavoin omalaatuinen tapaus.

Iron Knights – Rautavala -albumin kansikuvan on tehnyt Ville Vuorisen kanssa yhdysvaltalainen Kyle Hotz, joka tuttu esimerkiksi Hulk- ja Aaveajaja 2099 -sarjakuvista. Hotz ei kuitenkaan ole ainoa amerikkalaisista supersankarilehdistä tuttu tekijä Rautavalassa. Pin up -kuvituksesta vastaavat nimittäin suomalaisen Sami Kivelän lisäksi muun muassa Bob Hall, Randy Emberlin ja Suomenkin Hulk-lehdistä tutuksi tullut Herb Trimpe.

Pakkohan Iron Knightsista oli kuulla lisää. Käsikirjoittaja Hannu Kesola kertoi onneksi mielellään lisää tuoreesta julkaisustaan.

Mistä idea Iron Knights -sarjakuvaan syntyi ja miten homma eteni siitä eteenpäin?

Aloitin sarjan kirjoittamisen syksyllä 2012. Sitä ennen en ollut kirjoittanut oikeastaan mitään lähes kahteen vuoteen. Takaraivossa kyti kuitenkin halu tehdä realistista rikossarjakuvaa, jolla voisi olla mahdollisuus hätyytellä isompiakin kustantamoja. Aiheeksi valikoitui lopulta moottoripyöräkerhot. Halusin kirjottaa tarinaa kerhon näkökulmasta, koska koin, että sitä kautta saan tarinasta mielenkiintoisemman ja monisävyisemmän. Päätettyäni aihealueen sain pian idean sarjan alkuasetelmalle. Halusin tehdä sarjakuvasta mahdollisimman realistisen, joten etsin kaikki mahdolliset dokumentit, joita moottoripyöräkerhoista löysin. Lisäksi luin paljon aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Koskaan aikaisemmin en ollut tehnyt näin tarkkaa taustatyötä, mutta se ehdottomasti kannatti.

Kuinka paljon Sons of Anarchy -tv-sarjan vaikutteet näkyvät sarjakuvan tarinassa?

Pakko myöntää, että ennen kirjoitusprosessia olin juuri katsonut kaksi ensimmäistä tuotantokautta sarjasta, joten varmasti se on vaikuttanut aiheen valintaan. Eniten minua kiehtoi kuitenkin se, että samasta aiheesta on Son of Anarchya lukuunottamatta ammennettu viime aikoina melko vähän. Tämä on antanut hyvää tilaa tarinoida sellaisessa ympäristössä, josta kaikkea ei ole vielä kerrottu moneen kertaan. Alusta asti olen ollut varma, että sarjakuvaa tullaan vertaamaan Sons of Anarchyyn, joten eniten olen ehkä miettinyt miten voisin ottaa mahdollisimman vähän vaikutteita sarjasta, mutta silti osittaisilta yhtäläisyyksiltä on vaikea välttyä. Olin esimerkiksi päättänyt, että Iron Knights operoi huumeiden parissa, jotta saadaan etäisyyttä televisiosarjaan. Käsikiroituksen valmistuttua katsoin Sons of Anarchyn pari seuraavaa kautta ja yllättäen huumeet hyppäsivät sinnekin kuvioihin. Silloin taisin mielessäni vähän kirota. Lähtökohtaisesti ajattelen kuitenkin, että molemmissa tapauksissa taustatyö on tehty kunnolla, ja siksi yhtäläisyyksiä löytyy väkisinkin.

Miten sulavasti yhteistyö piirtäjän ja käsikirjoittajan välillä sujui?

Piirtäjäksi valikoitui Ville Vainio, jonka kanssa olen tehnyt yhteistyötä useamman kerran omakustannelehdissä. Halusin albumiin piirtäjän, joka osaa luoda sopivan synkän tunnelman rankalle tarinalle. Ville oli ensimmäinen, joka tuli mieleen ja jolta asiaa kysyin. Onnekseni hän suostui, vaikka pitkä, 100-sivuinen käsikirjoitus vähän häntä hirvittikin. Yhteistyö sujui mutkattomasti. Tiesin, että Ville hoitaa piirrostyön hienosti, joten siihen en puuttunut juurikaan. Sivut tulivat itselleni aina kätevästi dropboxin kautta, ja en voisi olla tyytyväisempi siitä, millaisen maailman ja hahmot hän tarinani puitteissa loi.

Iron Knightsin tekemiseen on osallistunut myös amerikkalaisista valtavirran sarjakuvista tuttuja nimiä. Kerrotko hieman, mikä heidän roolinsa on ja miten miehet saatiin mukaan?

Ennen kuin olin saanut albumille julkaisusopimusta, mietin miten siitä voisi saada suurelle yleisölle mielenkiintoisemman. Olin vuotta aiemmin ruvennut keräilemään – lähinnä Marvel-aiheista – originaalitaidetta, joten sain idean, että mitä, jos koittaisin saada kansitaiteilijaksi jonkun tekijän jenkkilästä. Samalla hankkisin myös originaalin itselleni, joten se kytkeytyisi hyvin harrastukseeni. Ensimmäisenä mieleeni tuli suuresti ihailemani Kyle Hotz, joka on suomalaisille tuttu lähinnä Aaveajaja 2099 -sarjakuvasta. Otin häneen yhteyttä Facebookin kautta ja yllättäen hän suostui hommaan mielellään. Pikkuhiljaa nälkä alkoi kasvaa syödessä ja päätin laittaa albumin perään myös pin-up-gallerian. Sitten aloin ottaa yhteyttä muihinkin artisteihin. Niinpä valtavirtataiteilijoiden töitä on nähtävillä albumissa enemmänkin. Joitain näistä töistä pääsin myös itse tussaamaan. Piirtäjiin on ollut melko helppoa saada yhteyttä Facebookin, Twitterin tai heidän kotisivujensa kautta. Moni toki kieltäytyy tai jättää vastaamatta, mutta silti on ollut hienoa olla yhteydessä niin moneen huippupiirtäjään. Etenkin vanhemman polven piirtäjät ovat jaksaneet olla projektista aidosti kiinnostuneita ja monen kanssa päädyin pitkiinkin kirjeenvaihtoihin vaikka yhteistyö ei aina mahdollista ollutkaan. Kansi- ja pin-up -taiteesta on myös koostettu näyttely, joka on ensimmäisen kerran nähtävillä Tampere kuplii -sarjakuvafestivaalien aikana TR1-taidehallin Vooninki-salissa. Myöhemmin näyttely kiertää myös Turun sarjakuvakaupalla ja Helsingin Kirjasto Kympissä.

Iron Knights – Rautavala on jo saatavilla Elisa Kirja -palvelussa. Onko luvassa kuitenkin myös fyysinen versio?

Kustantaja Crime Time neuvottelee juuri yhteistyötahojensa kanssa kiinnostuksesta paperiversioon. Itse haaveilen paperiversion rantautumisesta kauppojen hyllylle, joten täytyy toivoa, että neuvottelut sujuvat hyvin.

Millaisia kokemuksia sarjakuvan tekijätiimillä on kaksirenkaisista menopeleistä?

Villen puolesta en osaa sanoa, mutta itselläni ei ole koskaan ollut edes mopoa. Joten siinä mielessä kokemukset ovat todella ontolla pohjalla. Jos vaikka Harley haluaa lähettää sponsoriprätkän ajeltavaksi niin toki lähden kokeilemaan…

Kenelle suosittelisit Iron Knights -sarjakuvaa?

Suosittelen sarjaa kaikille hyvien rikostarinoiden ystäville. Toivoin erityisesti, että tämä sarjakuva löytäisi lukijoita myös sarjakuvapiirien ulkopuolelta. En näkisi estettä sille, että tarina voisi kiinnostaa esimerkiksi rikoskirjallisuuden ystäviä. Rikossarjakuvaa on tehty kotimaisin voimin melko vähän, joten mielenkiinnolla odotan sitä, kuinka tämä menee kaupaksi. Sarjan Facebook-sivuilla on ainakin jo etukäteen ollut paljon kiinnostuneita tykkääjiä.

Montako Iron Knights -albumia on suunnitteilla tai tekeillä ja millaisella aikataululla ne ilmestyvät?

Tällä hetkellä olen kirjoittanut käsikirjoitukset valmiiksi kolmeen erilliseen albumiin ja olen juuri aloittanut neljännen osan kirjoittamisen. Kolme ensimmäistä osaa syntyivät puolen vuoden sisään toisistaan, joten silloin oli oikein draivi päällä, kun ideoita puski jatkuvasti esiin. Toinen osa on tällä hetkellä piirrettävänä Ville Vuorisella, joka vastaa esimerkiksi ensimmäisen albumin kannen väreistä. Sopimuksia ei vielä jatkosta ole, mutta tietysti toivon, että saisin näitä edelleen samaa kautta ulos. Tarkoista julkaisuajankohdista on vaikea sanoa, kun piirtäjät eivät pysty näitä tekemään päätoimisesti. Mutta varmasti heti, kun valmista on, niin jotain tulee ulos. Ensimmäisen osan menestys varmasti sanelee paljon jatkosta, joten toivotaan, että ihmiset sen löytävät. Itse olin ajatellut pitää pitkää taukoa sarjan kirjoittamisesta kolmannen osan jälkeen, mutta sitten sainkin idean seuraavaan tarinaan. Varmasti jatkan näiden kirjoittamista niin kauan, kun koen, että saan aiheesta jotain mielenkiintoista irti. Jos jossakin vaiheessa alkaa tekeminen maistua puulle, niin varmasti lopetan ja siirryn muihin aiheisiin. Itse en pidä siitä, että sarjakuvasarjoja pitkitetään, jos uutta kerrottavaa ei ole. Omasta mielestäni esimerkiksi The Walking Dead kertaa jo aika pahasti itseään.

Teksti: Tatu Junni