Lehtikatsaus: X-Men 9/2013 näyttää, miten Hämähäkkimies murjotaan veriseksi lihamössöksi
Keväästä asti jatkunut Kostajien ja Ryhmä-X:n välinen kärhämä ei osoita loppumisen merkkejä. Harmi, sillä tarina polkee nyt jo pahasti paikallaan ja toistaa siinä sivussa itseään.
Syyskuun X-Menissä maapallon sankarit ovat paenneet K’un Lunin mystiseen kaupunkiin pakoon Feenix-voiman riivaamia Ryhmä-X:n jäseniä. Jokainen taistelu Kolossin, Illyanan, Kykloopin ja Emma Frostin kanssa päättyy uuteen tappioon ja iskukunnossa olevat Kostajat alkavat käydä vähiin. Tony Stark on haudannut itsensä kirjojen ja pergamenttien alle löytääkseen ratkaisun Feenix-ongelmaan, mutta tulosta ei tunnu syntyvän sitten millään.
Hyvin ei mene Feenixien joukossakaan. Kyklooppi ja Kolossi uskovat yhä moraaliisiin oppeihinsa, mutta Emma Frostin ja Illyanan murtumispiste alkaa lähestyä. ”Scott, odota. Älä mene… Olen huolissani… siitä mitä saatan pian tehdä… Ole kiltti… Pysäytä minut”, Frost vaikeroi Danakilin aavikon keskellä antaen vihiä siitä, mihin tilanne saattaa vielä mennä.
Jason Aaronin käsikirjoituksen keskiöön nousee kaatuneiden Kostajien pelastusyritys Feenixien infernaalisesta vankilasta. Apua sankarit saavat Ryhmä-X:n Stormilta ja Professori Xavierilta, mutta lehden sankareista avainroolissa on kuitenkin Hämähäkkimies. Hope-mutantin kanssa ystävystynyt seittisinko uhraa itsensä taatakseen kumppaneilleen mahdollisuuden pakoon, eikä siitä tietenkään seuraa hyvää.
Hämiksen saama turpasauna on harvinaisen brutaali, mutta vielä kehnommin käy Illyanalle ja Kolossille, jotka kääntyvät taistelun tiimellyksessä toisiaan vastaan. Ottelu päättyy ”tasapeliin” ja viime numerosta opitun kaavan mukaisesti kaatuneiden Feenix-voimat siirtyvät muille Feenixeille eli Kykloopille ja Emma Frostille. Päätarinan päättävällä sivulla entistä voimakkaampi Kyklooppi repii tiensä ulottuvuuksien läpi ja ilmestyy K’un Luniin viedäkseen Hopen mukanaan.
Siinä vasta puolet syyskuun numeron annista. Vauhti on siis taas melkoinen, ja jopa Mustan Pantterin ja Stormin avioero kuitataan muutamalla ruudulla. Kaikki on dialogin perusteella kovin ahdistavaa ja dramaattista, mutta tunnelma ei välity sitten millään. Adam Kubertin kiireessä sutaistut tusinaposeeraukset eivät auta asiaa.
Loppupuoli X-Men 9/2013:sta on omistettu eri sankarien välisille otteluille. Niillä ei ole mitään merkitystä tarinan etenemisen kannalta, joten voisikin kysyä, miksi vähäisiä sivuja ylipäänsä tuhlataan tällaiseen täytemateriaaliin. Daredevilin ja Tajunnan, Thorin ja Emma Frostin sekä Punaisen Hulkin ja Dominon välisillä otteluilla ei ole tarjota mitään ikimuistoista. Okei, mukava oli nähdä millaisessa terässä 1990-luvun X-artisti Brandon Peterson on nykyään, mutta tämä on luonnollisesti laiha lohtu.
Julkaisuohjelmaan panostamisen lisäksi X-Menin suomalaistoimitus olisi voinut uhrata lehden toisen sivun alkuperäiskannen Kostajat vs. Ryhmä-X -tarinan tapahtumien kertaamiselle. Nyt vaikkapa The Wolverine –elokuvan myötä lehden löytänyt uusi lukija on pahasti kuutamolla. Tämä toki on Ryhmä-X:n ikiongelma, eikä siitä päästä koskaan kokonaan eroon, mutta ainakaan tilannetta ei tarvitsisi pahentaa entisestään.
X-Men 9/2013:n alkuperäisnumerot ovat Avengers vs. X-Men #9 sekä AVX: VS #5 & #6.
Lue myös:
Lehtikatsaus: X-Men 8/2013 on silkkaa tissien läpsyttelyä
Lehtikatsaus: X-Men 7/2013:ssa vieraillaan Helsingissä
Lehtikatsaus: X-Men 6/2013 aloittaa koko Marvelin universumia ravistelevan tapahtumaketjun
Lehtikatsaus: X-Men 5/2013 kysyy, onko Kostajien ja Ryhmä-X:n välinen verinen sota Oravatytön ja Pixien syytä
Lehtikatsaus: X-Men 4/2013 tarjoaa Kostajien ja Ryhmä-X:n tympeän turpasaunan
Lehtikatsaus: X-Men 3/2013:ssa Feenix ajaa Kostajat ja Ryhmä-X:n taisteluun keskenään
Teksti: Tatu Junni
